Meillä on kaksi rakennustarinaa takanamme. Ensimmäisen kodin rakensimme "pikkuperheenä", juuri työelämää aloittamassa ja onnellisena kun saimme kaupungilta vuokratontin. Tontti sääteli tarkalleen talon leveyden, pituuden ja missä kohtaa talon piti olla. Toisaalta budjetti(pankki) sääteli hyvin tarkoin myös koon ja hinnan. Hetken harkitsimme arkkitehdin palkkaamista talon suunnittelua varten mutta silloin se tuntui aivan järjettömältä summalta maksaa suunnittelusta kun tiesimme rakentavamme joka tapauksessa hyvin perustalon.
Ihastuimme "Kannustalon Rauhalaan" ja löysimme lukuisia pohjapiirustus "versiota" joista lopulta itse muokkasimme meille parhaan ja jonka talofirman rakennusinsinööri "piirsi puhtaaksi". Ihan ongelmatonta se ei ollut sillä insinöörin silmään ei pistänyt yhtään se että verannan kauniit tolpat tulivat epäsymmetrisesti suhteessa ikkunoihin. Tämän puutteen korjasi mieheni joka ilman ammattitaitoa osaa silti viivotinta käyttää ja sai talon näyttämään juuri sellaiselta kun pitikin. Arkkitehdin puutteessa mittailimme ystävien uusien kotien ruokatiloja ja käytäviä ja kävimme talonäytöissä jotta hahmottaisimme onko 10neliön huone liian pieni jne.
Kaiken kaikkiaan talosta tuli kuitenkin hyvä, eikä arkkitehdin puute suunnitteluvaiheessa elämää enää sen kummemmin haitannut.
Kun perhe kasvoi ja aloimme haaveilla suuremmasta talosta, tärkeää ei niinkään ollut neliömäärä (sillä loputtomastihan lapset eivät kotona asu ja järki siinä on oltava talon koossakin) vaan se että tietyt elämisen toiminnot olisi suunniteltu uudessa kodissa niin että koti olisi toimiva suurelle perheelle (seitsämän henkeä). Ruokailutilassa pitää olla tilaa pitää suurempiakin kekkereitä, kodinhoitohuoneen pitää toimia järjellisesti ja arki-eteisessä pitää olla järjestystä ja tilaa.
Lisäksi kun uuden kodin rakennuspaikaksi löytyi rinnetontti, oli selvää ettei talo löydy valmiiksi mistäkään talokirjasta.
Arkkitehdin valinnassa kyselimme ystäviemme ja tuttujen kokemuksia heidän projekteistaan. Minulle oli tärkeää että arkkitehti suunnittelee kodin meille ja meidän toiveiden mukaan (itsestäänselvyys kai, mutta ei aina). Kaikkien arkkitehtien suunnittelemat talot eivät tuntuneet ollenkaan meidän "tyylisiltä". Kiertelin uusia taloja ja kävin muutaman persoonallisen ja kauniin kodin ovikelloa soittamassa ja kysymässä kuka heidän talonsa on suunnittelut?
Tapasimme muutamia arkkitehtejä ja jututin ja kysyin tarjousta. Koska privaatti-asiakkaat voivat olla arvaamattomia ja työmäärä venyä kohtuuttomasti (vertaa päiväkodin suunnitteluun) on hinnoittelukin yläkanttista.
Lopulta arkkitehtimme löytyikin ihan "läheltä". Tapasimme ystäviemme kodin suunnittelleen arkkitehdin. Koska tunsimme ystävämme ja olimme saaneet nauttia heidän kauniista kodistaan, joka on moderni, mutta äärettömän lämmin ja kodikas, intuitiivisesti (ilman suurempaa analyysiä miksi tyyli oli oikea ja mitkä seikat siinä tekivät meillekin sopivan) päädyimme ja luotimme siihen että sama arkkitehti suunnittelisi myös meille modernin mutta samalla kodikkaan talon.
Arkkitehtiä valitessa mielestäni pitää ihastua hänen aiempaan kädenjälkeen (siitä huolimatta että arkkitehti suunnittelee jokaiselle yksilöllisen ja uniikin kodin).
Arkkitehtiä valitessa pitää luottaa siihen että yhteistyö sujuu. Meidän arkkitehti osasi taitavasti sukkuloida minun ja miehen välillä päinvastaistenkin toiveiden kanssa ja löytää aina ratkaisu joka tyydytti molempia- sekä piti budjetin kurissa. Kieltämättä suunnitteluhetket saattoivat joskus muistuttaa enemmänkin päiväkodin leikkihuonetta jossa kiistellään lempileluista, enkä ollenkaan ihmettele miksi jotku arkkitehdin mielummin piirtelevät niitä päiväkoteja entä kuin taapaavat ykistyisasiakkaita.
Arkkitehdin hyviin ominasuuksiin kuuluu olla tarkka ja kokonaisuuden huomioonottava, käytönnönläheinen ja ainakin meidän tapauksessa oli iso etu että arkkitehdilläkin oli käytännön kokemusta joten tiedettiin että myös me amatöörit osasimme rakentaa hänen suunnitteleman talon.
Lisäksi ripaus luovaa hulluutta, jossa asiat tehdäänkin erilai kun on totuttu, ja jääräpäisyyttä viedä erinlainen näkemys läpi harmaan kiven (lue rakennuslupasviranomaiset).
Ennen suunnittelun aloitusta meillä oli pitkä lista toiveita.
Melkeen kaikki pystyttiin toteuttamaan paitsi se että autokatoksesta kuljettaisiin katetun katoksen kautta taloon niin ettei talon emännän tarvisi tehdä niin hulluna lumitöitä. Mutta sen verran oli ajateltu rakennusten sijoittelua ettei lumiöiden määrä ihan armoton ole.
Tärkeimmät olivat keittiö/ruokatila, kodinhoitohuoneen ja arkieteisen toimivuus, sekä kaunis, valoisa koti jossa olisi paljon luonnonvaloa. Arkkitehtimme osasi aika hyvin kuviella "suurperheen" arjen ja tohinan ja suunnitella sen mukaan kodin, vaikkakin kodinhoitohuoneen neliöt jouduin melko perusteellisesti argumentoimaan ja kertomaan että jos äiti päivystää viikonlopun voi mennä kaksikin viikkoa ilman pyykkihuoltoa ja puhtaille kasoille pitää myös olla "jemma"...
Oikeastaan ällistyimme kun saimme aloitusluonnokset. Kaksi erillaista versiota tulevasta kodistamme. Toinen oli melko tavanomainen ja aikalailla sellainen perustalo jota olimme kuvailleetkin haluavamme. Toinen luonnos oli sellainen etten ollut missään mielikuvissa voinut kuvitella että talon voisi tehdä noinkinpäin ja tyylillä.
Mies halusi rakentaa enemmän "perinteisen näköistä" ja varman päälle. Minä innoistuin "piazza" mallista silläkin uhalla ettei ollut varmaa että saataisiinko lupaa rakentaa niin poikkeavaa taloa kaupungin kaavoittamalle alueelle. Arkkitehtimme oli hyvillään kun päädyimme hänen erikoisluomukseensa. Yhdessä saimme sitten istua muutamat kerrat kaupungin arkkitehdin toimistossa ennenkuin löytyi se oikea malli jolle saatiin lupa.
Ainut asia jota harmittelen suunnittelussa oli se että kaikesta huolimatta meillä tuli loppumetreillä kiire. Talosta saatiin suunniteltua sellainen kun haluttiin ja muutokset ja ideat hiottiin loppuun asti. Arkkitehtimme teki myös sisustuksista luonnokset sekä valaistussuunnitelman. Ne kaikki ovat todella hyvät, mutta samaan aikaan alkoi jo rakentaminen ja mies häipyi rakennesuunnittelun maailmaan ja raakaan raksa-arkeen ja minä aloitin lasten kanssa omanlaisen rakennusajan vanhemmuusvastuun (melkeen yksinhuoltajuutta vaikka monilla tavoin olen pyrkinyt ettei se olisi). Olenkin sen jälkeen melko yksin pyörittänyt ajatuksia sisustusvalinnoista ja kovan työn takana ollut lastenhoidon järjestäminen keittiöliikkeissä yms käydessä. Onpahan nuo kaksoset muutamat kaakaomukilliset juoneet eräässäkin liikkeessä suunnitelmia tehdessä.
Ja ehkäpä juuri siksi onkin ollut helpottavaa että arkkitehdiltä on myös luonnokset kaikkeen sisustamiseen ja valaisuunkin. Ellen toisin päätä löytyy materiaalit ja koodit arkkitehdin kuvista.
Tässäpä löytyy tyytyväistä referenssiä taidokkaasta, laadukkaasta ja hyvästä arkkitehdistä jos omakotitalon suunnitteluun etsii oikeaa ammattilaista.
Arkkijussi OY, Haukipudas. Arkkitehti Juha Paananen puh 0443604217
Näistä luonnoksista lähti suunnittelu liikkeelle marraskuussa 2013.
#Villa
Taloluonnokset
Arkkijussi.
