Takana on piiiitkä talvi jolloin minä ja lapset vietettiin pääosin kotona sisällä ja mies kävi iltaisin ja viikonloppuisin raksalla. Muutamia tähtihetkiä oli kun käytiin lasten kanssa katsastaan omat huoneet sekä kun talo oli maalattu sisältä. Mutta pää-asiassa sisähommissa on pölyistä ja kaikkea saa varoa. Etenkin kuin meiltä puuttuu portaat olen ihan hermorauniona jo muutaman minuutin jälkeen.
Olisiko kiva kuulla miten muut lapsiperheet saavat hommat sujumaan raksalla lasten kanssa?
Kesän jälkeen jolloin oltiin monta kertaa päivässä raksalla/tontilla rakentamassa majoja ja nuotiolla herkuttelemassa ja kertomassa tarinoita, tuntui tosi ankealta kun "raksa jakaantui" niin että mies oli siellä yksin ja minun työkenttäni oli kotona. Olin tosi onnellinen siitä tunteesta että me rakennettiin koko perhe vaikka minun aikana kului suurimmaksi osaksi lasten kanssa touhuamiseen.
No nyt on jo lumet sulaneet (melkein) tuolta meidän tontilta/pihalta niin päätettiin tänä viikonloppuna lähteä taas "talviunien " jälkeen raksailemaan.
Käytännössä se tarkoitti sitä että lapset pyöräilivät (jopa pikkupojat uusilla pikkupyörillään) ja minä pukkailin meidän tuplarattaita jotka oli lastattu eväillä, kameralla (jota en ehtinyt koko päivän aikana käyttää) ja nurmikonsiemenpussilla. Keräiltiin pihalta talven aikana kerääntynyttä puusilppua ja palasia ja tehtiin iso nuotio, paisteltiin makkaraa. Meillä on onneksi metsä takana jossa pääsee temmeltään sekä "ala-piha " joka tehtiin valmiiksi viime syksynä.
Ehdin siis lasten puuhatessa (ennenkuin tuli kylmä) kylvää pienen palan nurmikkoa (loppu nurmikko kylvetään kun talo on rapattu ja saadaan levitettyä mullat loppuun) ja olin tästä niin mielissään. Kun muutetaan on edes jotain vihreää valmiina. Lisäksi pääsin seuraamaan kun olohuoneen tehosteseinän maalausta (siitä tulee oma postaus kunhan pääseen rauhassa kuvaaman sen) ja pohtimaan meidän takan luukunlaatoitusta. Monta asiaakin hoitui siinä nuotio ja evästouhujen lomassa.
Minun vinkit lasten kanssa rakentamiseen listaan alle, mutta kuulen mielellään teidän muidenkin ideoita ja vinkkejä, ja ehkäpä joku on suorastaan sitä mieltä ettei lapsia kuulu raksalle viedä ollenkaan...?
1. Eväitä. Paljon. Oikeaa syömistä kuten voileipiä, nakkeja, makkaraa (jos on nuotiomahdollisuus) sekä herkkuja sillä raksalla ollaan ulkona ja touhutaan joten pieni sokerihumala häviää nopeasti juoksu-askeliin. Ja reilusti juomista. Nuotio/eväspaikka on ollut ihan huippu!
2. Kumpparit (huom yllä oleva kuva!) ja muutoinkin sellaiset kamppeet ettei äidin tarvitse kyynelehtiä uusien Pompdeluxien tai metsoloitten puolesta.
3. Lämpimät vaatteet (tai kukaan ei viihdy) viileään aikaan.
4. Lapsille omat naulat ja vasara ja saha (jonka iskä käy sitten heikkona hetkenä pöllimässä itselleen kun pojilla on uudemmat ja paremmat!). Majatarvikekasa.
5. Lasten leluja pienille. Isoille säännöt missä saa leikkiä rollaa ja pollaa jne.
6. Kännykkässä täysi akku ja pelejä jos pienet väsähtää ne voi viedä autoon ja saa tehdä oman työnsä loppuun.
7. Hyvät palkinnot raksa-siivouksesta, esim. äiti lähtee hampurilaisille koko poppoon kanssa.
Raksa-äidin elämästä kirjoitin aiemmin täällä!
"...tuntui tosi ankealta kun "raksa jakaantui" niin että mies oli siellä yksin ja minun työkenttäni oli kotona..." Ai teilläkin meni näin - niin meni meilläkin. Tosin meillä lapset on jo isoja, toinen yläasteella ja toinen lukiossa, mutta raksaamisen alkuvaihe maalaamisvaiheeseen asti meni juurikin noin, että tehtäväkenttä jakautui. Vaimo hoiteli kotia - mikä oli tosi iso apu, niin oma aika (ja rahat) menivät sitten raksalle. Minä luulin muiden rakennusblogien ja tarinoiden perusteella, että kaikilla muilla on yhdessä tekemisen meininkiä paitsi meillä, mutta ei oltu sitten ihan ainut perhe Suomessa, joka teki näin. Toki meilläkin teinit ja vaimo kävivät raksalla aina silloin tällöin katsomassa. Mutta lähipiiristä moni seuraili touhuja myös etupäässä raksablogini kautta, jolloin raksalla oli rauhallisempaa, kun vierailijoita kävi vähemmän...
VastaaPoistaVaikka haluaisi olla yhdessä rakentamassa kotia niin se että arki pyörii ja on toisen vastuulla on ihan yhtä tärkeää kokonaisuuden kannalta. Vaikka koko homma on yhteinen projekti niin minulla ainakin iskee välillä raksa-kateus siitä että toinen näkee oman työnsä jäljen ja saa energiaa siitä että homma etenee, kun taas oma kodinpyöritys on sellaista että kun saat kodin illalla siistiin kuntoon, niin sama juttu alkaa huomenna uudestaan. Yksin.
PoistaToisaalta näen todella tärkeänä että jos perhe jossa on (etenkin) pieniä lapsia niin lasten etu menee edellä. Vaikka perheessä on työntäyteinen vuosi niin lasten kannalta se pitäisi olla mahdollisimman "normaali". Muutaman kerran oma äiti tai anoppi on ollut päivän hoitamassa lastenlapsia että olen saanut rauhassa olla raksalla maatöissä tai maalaamassa, mutta vaikka mieli tekisi olla enemmänkin niin omaa vanhemmuutta ei voi ulkoistaa edes mummoille. Jos jo lasten isä painaa pitkää päivää raksalla niin vähintä mitä voi tehdä on että äiti malttaa (työpäivien jälkeen) viettää illat lasten kanssa ja elää normaali arkea...
Mielenkiintoista olisi muuten kuulla mitä raksaajat ovat mieltä vierailijoista ;)
Tästä on tullut joskus jonkun kanssa raksaajan kanssa juteltua ja kokemuksia voi olla monenlaisia. Meillä on pyörähtänyt enemmän ja vähemmän ystäviä, tuttuja ja tuntemattomia kun tuo meidän talo on eka passiivikivitalo ja varsinkin pystytysvaiheessa ihmisiä kiinnosti eri vaiheet. Sisähommia tehdessä tuntemattomat ei ehkä kehtaa tulla sisään asti.
Meillä kuulostaa siltä että on ollut ihan kiva kun raksalla on käynyt väkeä "piristämässä" yksin rakentajaa.... toisaaltta mulla täällä kotona tympii jos joku siellä jaarittelee ja estää miestä raksaamasta kun sekin tunti tulisi paljon parempaan käyttöön jos tulisi vaikka tunnin aiemmin kotiin ja auttaisi lasten läksyjen kanssa (yhden äidin on joskus niin vaikea kloonautua moneen tehtävään) ja laittamaan iltavillit nukkumaan. Oonkin sanonut että jos joku siellä viipyy 15min kauemmin niin annat vasaran käteen :P
Mielenkiinnolla kyllä kuulen miten muut raksaperheet saa raksaamisen sujumaan sisärakennusvaiheessa...?
Tiedän kyllä sellaisiakin perheitä on useita, mutta miten he saavat uteliaat seikkailijat pysymään turvallisesti aisoissa?