Viime päivinä ei ole tuntunut kovin oikealta hehkuttaa ihanaa uutta kotia ja runsaita neliötä kun joka suunnasta tulee kuvia kotimaastaan ja kodeistaan paenneita perheitä jotka nukkuvat vastaanottokeskusten lattioilla patjoilla.
Tässä meidän naapurikunnassa pääministeri Juha Sipilä on kertonut luovuttavansa kauniin kotinsa pakolaisperheiden käyttöön. Arvostan hänen vaimonsa ideaa ja olen ylpeä siitä positiivisesta huomiosta mitä Suomi on ulkomailla saanut.
Tänään vein seurakunnan keräyspisteeseen useamman kassillisen vaatteita, lajiteltuna naistenvaattet (koko X), Tytön vaatteet, ikä 6v, poikien vaatteet ikä 6v ja poikien vaatteet ikä 3v. "Welcome to Finland". Toivottavasti joku saa lämmintä ylle sateiseen ja kylmään pohjolan syksyyn.
Muutamia lakanoita ja pyyhkeitäkin liikeni.
Melkeen harmittelen että muuttojen tiimellyksessä kävin niin ankaralla otteella läpi vaatteet ja tavarat. Toki meni silloinkin kassit vaatteita Konttiin, ei ollenkaan huonoon tarkoitukseen. Nyt vaan olisin halunnut antaa enemmän.
Joku päivä tarkastellaan kirjat ja pelit, palapelit yms löytyisikö sieltä ylimääräisiä. Kuulemma jalkapalloista on kova uupelo. Ja mummolan varastosta pitäisi hakea loput laatikot, mm. sellainen jossa on ylimääräisiä leivonta kapustoja ja muovikulhoja. Vastaanottokeskuksissa on yritetty luoda kodikkuutta ja tunnelmaa hädän keskelle leipomalla oman maan leipiä ja lohturuokaa.
Tässäpä muistutan teitäkin, jos vain energiaa jää raksaprojektista ylimääräistä, niin käykää läpi ennen muuttoa ylimääräiset tavarat, peitot, patjat, lakanat, pyyhkeet, vaatteet, kengät, talvitakit - niille on nyt suuri tarve. Vaikka täällä Oulussakin ihmiset ovat tuoneet valtavat määrät vaatteita, hygieniapaketteja (niihin löytyy ohjeet netistä, kampaa, hammasharjaa jne) jne niin joka päivä ja yö tulee uusia pakolaisperheitä joten vielä niitä tarvitaan lisää.
Ja muistutan itselleni, saan iloita ja olla kiitollinen kodistani. Se on aivan ihana lahja (siis kovalla työllä tehty mutta silti). Niin ihana kun se onkin, tunnen kauhua siitä ajatuksesta että sodan tai terrorismi vuoksi joutuisin sen jättämään. Että kaikki minkä eteen on niin kovasti työtä tehnyt hävitettäisiin. Jollekulle se on totta. Ja he ovat nyt täällä. Jokainen voimme tehdä edes vähän sen eteen että elämä täällä "turvassa" olisi helpompaa. Ja jokainen voimme entistä ponnekkammin rakentaa ja vaikuttaa siihen että maailmasta tulee paikka jossa jokainen, omassa maassaan ja kodissaan saavat elää rauhassa. Suomella on nyt myös suuri mahdollisuus ottaa vastaan nämä ihmiset, tarjota heille sellaisen kodin että he tässä ikääntyvässä maassa olisivat voimavara, kotiutuisivat ja rakentaisivat maata uuteen nousuun.
Oon ihan samoilla linjoilla, jotenkin tuntee syyllisyyttä kun itse miettii jotain tapetteja samalla kun toiset on jättäneet kotinsa. 😔 Tuo vaatteiden ja muiden läpikäyminen on tulee piakkoin tehtyä kun alkaa siirtyyn ajatukset tulevaan muuttoon.
VastaaPoistaKun tavalla tai toisella kantaa kortensa kekoon niin siitä jo tulee parempi mieli... Hienosti tämä maa on osoittanut välitävänsä.
PoistaMeillä kans edessä iso urakka vaatteiden (ja kaiken muunkin roinan) läpikäymisessä. Yleensä olen muutenkin laittanut vanhat ehjät vaatteet aina lahjoituksiin, koska en ole innostunut myymään niitä kirppareilla. Oma vaivansa siitäkin. :)
VastaaPoistaSamaa mieltä, olen joskus myynyt kaksosten talvipukuja yms tuplakamppeita ja kyllähän niistä jotain rahaa saa kun ovat ehjiä kamppeita mutta ihan tolkuttomasti saa aikaa kulumaan niitä netissä/faceryhmässä kaupustellen. Samoin pidin kerran 4 viikkoa kirppispöytää ja kävin joka toinen päivä työpäivän jälkeen sisitimässä pöydän, viikaamassa kaikki vaatteet. Kyllä niihin satasiin sai töitäkin tehdä. Ehkä voisi enemmän harrastaa jos olisi kokonaan kotiäitinä mutta työssäkäyvällä ei kyllä aika riitä. Siksipä voi hyvillä mielin antaa pois.
PoistaEilen illalla kiukkusin lattialistojen kanssa, jotka tuli valittua väärän sävyiset. Nyt tuo tuntuu aika tyhmältä kun lukee kirjoitustasi. Ehkä pystyn elämään asian kanssa, kun minulla sentään on oma koti ja vielä kaiken lisäksi ihana sellainen. Täällä alkaa juuri tuo tavaroiden läpikäynti ja varmasti lähtee monta kassia ensi viikolla lahjoitettavaksi!
VastaaPoistaElämässä on monesti hyvä katsella asioita laajemmalla perspektiivillä, etenkin kun jostain harmituksesta ei meinaa päässä yli... tuttu tunne! Totesin jo edellisen kodin rakentamisen jälkeen että miten hartaasti valitsin listoja - monta rautakauppa reissua, jopa yhdessä puolison kanssa - ja kun sitten elettiin siellä kodissa niin eipä niitä tullu koskaan enää kateltua tai huomioita kinnitettyä...
PoistaKiitos tekstistäsi!. Tätä kaikkea olen itsekin ajatellut katsellessani kaunista uutta kesähuvilaa ja siitä aukeutuvaa rauhallista järvimaisemaa. Ensi viikolla tarkistankin kotona kaikki keräykseen menevät vaatekassit ja vien turvapaikan hakijoille. 'Ehkä joskus käytän'-kenkiäkin on liian monta paria.
VastaaPoistaJuuri huomasin, että uusien tieltä on siirtynyt mökkikäyttöön paljon vielä hyvän näköisiä toppatakkeja ja talvisaappaita. Ei niitä täälläkään montaa tarvita, parempaan käyttöön siis nekin, lämmittämään kodittomia ja paljon kärsineitä. Taitaa olla muutamia ylimääräisiä kodinkoneitakin kaapissa... - en ollut ajatellutkaan, että niitä voisi viedä minnekään muualle kuin sähkölaiteroskikseen!
Taitaa tulla talvikengistä kova pula. Voi!
PoistaKannattee jututtaa paikallisia vapaaehtoisia millaista tavaraa tarvitaan. Meilläkin on vielä mummolassa purkamattomia laatikoita, pitää hakea ne myös ja käydä läpi. Kun pakkasin muuttoa varten tuskailin että miten voi ihmisellä olla niin paljon tavaraa. Se tuntui raivostuttavalta. Siihen appiukko muistutti että tuo liika tavara on vaurauden merkki. Sais olla kiitollinen. Voihan sen asian ajatella niinkin. Ainakin me täällä Suomessa ollaan niin vauraita että meillä jokaisella kaapit ja varastot pullottaa ylimääräistä tavaraa ja nyt on ihmisiä hädässä joten niitä voi hyvällä mielellä antaa eteenpäin.