Koko Perheen raksa-päiviä.. Vasara ja Nauloja!

Siitä hyppy käsitteeseen FLOW. Lomalla olen ehtinyt lukea ajatuksen kanssa tuota "Ruuhkataidot kirjaa"... Myös kotitöissä ja lapsiperheen elossa olisi hyvä löytää flow. Vaan eipä ole koskaan imuroidessa tullut kovin flow tunnetta. Ehkä joskus päivystys 24t-jälkeisenä päivänä on tullut flow kun olen järjestänyt kaikki lasten lelulaatikoiden sisällön uusiksi mutta joku viisaampi voisi antaa myös asialle paremman diagnoosin.

Tuolla raksalla tulee tosiaan flow, unohtaa ajan  ja kaiken muun ja nauttii tekemisestä. Siinä on jotain samaa kun puutarhassa. Kirjassa on kriteerit flown kokemiseen. Joku voi ne googlatakkin. Oleellista lienee että tekee jotain (joka ei ehkä alussa ole niin mielekästä) josta innostuu ja unohtuu työn imuun. Työ ei saa olla liian helppoa eikä liian haastavaa jotta siitä nauttii, toisaalta on hyvä jos siinä kehittyy tai jos näkee kokoajan tuotosta.

Ja täällä kotonahan sitä tuotosta ei näe. Imuroit ja joku kävelee keksiä murustaen (puhumattakaan nyt likaisista heinävarpaista). Siivoat pöydän, tyhjennät tiskikoneen... Ja jes, taas se on edessä! Arki on siis turhauttavaa kotitöiden suhteen. Niitä jaksaa kun käy välillä omassa arkityössä (...). Sen jälkeen tiskikoneen täyttön on maailman taivaallisin asia!

Toivottavasti syksyn aikana tulee lisää mukavia yhteisiä päiviä... Ainakin saadaan alkaa lasten kanssa ajamaan jäte-kuormaa kaatopaikalle. Pääsen opettelemaan miten peräkärryllä peruutetaan (???), ja jos siinä ei tule flow tunnetta niin pyydän kaatopaikan työmiehiä peruuttaan mun puolesta.

Tämän on vain hetken tämän näköistä! Kivitalon seinien rakentamista.

Tässä kuvia matkan varrelta. Näitä ei ehdi edes ladata koneelle kun talo nousee sellaista vauhtia!

Alakerran tekoa...

Ulkoapäin näyttää tältä joskin tänään tontilla on ollut taas kaivuri ja tuota etureunaa on täytetty umpeen. Mennään lasten kanssa kohta katsomaan miltä näyttää? Vasemmalla on talo jossa on jo ulko-ovien ikkunankarmit paikoillaan ja oikealla on autokatoksen ja autotallin alkua.

Tervetuloa kylään... sitten 6-10kk kuluttua!? Tässä on sisääntulo...

Ja tähän väliin tulee kaunis portaikko alas puutarhaan.. uskoisiko tuota? =)

Tältä näytää nyt metsästä päin katsottuna. Alakerran ikkunat ja yläkerran ikkunankarmit auttavat jo vähän hahmottamaan mitä tuleman pitää.

 Naapurista/pyörätieltä päin katsottuna näyttää nyt tältä. Siellä on keittiön ruokatilan ikkunan karmit kertomassa että valoa tulee runsaaasti. En ihan oikeasti tajunnut arkkitehdin piirustuksista että ne ikkunat ovat oikeasti noin valtavan suuria. Mutta toiveemmehan oli että luonnonvaloa olisi mahdollisimman paljon, ja juuri sen vuoksi talokin on suunniteltu tontille näin päin. Kellaripinta-alaa on mahdollisimman vähän.

Kun mies rakentaa autotallia siinä on magiikkaa... Amerikan rauta? Moottoripyörä? Vaiko sittenkin vene?

Ontelolattojen (alakerran katto = yläkerran lattia) asennuksen jälkeen..

 Ontelolaattoihin vedetty sähköjohdot. Alakerrassa on jo katto. Yläkertaa rakennetaan parhaillaan. Joka kerta kun käydään lasten kanssa tontilla siellä on erin näköistä. Rakennus edistyy hurjaa vauhtia. Näitä kuvia tähän laittaessa tajusin että tämä on vain hetken näin. Joskus me todella katsotaan näitä kuvia valmiissa talossa ja hahmotetaan että tuo ylin kuva on tosiaan portaikon ikkunan edestä. Mies tuossa parhaillaan laittaa kattoon sähköpiuhaa huoneeseen josta taitaa tulla pikkupoikien (V&R) huone. Tämä on kyllä niin mielenkiintoinen projekti, vaikka väliin kauhistuttaa nuo Miehen venyvät ja raskaat päivät. Onneksi on hymy huulilla ja muutenkin elämänsä superkuntoisena viettänyt mies näyttelee vaan uusia lihaksia. No eipähän olen turhaan annettu miehen hiihtää, ja juosta ja pelata jääkiekkoa. Nyt näkyy tulokset... Tosin toisesta kovasta miehestä, appiukosta en uskalla sanoa mitään. Mies on jo 60+ ja siellä tekee helteessä yhtä pitkää päivää kun kovimmat nuoret miehet.

Siirretty "perheblogista" 29.7.14

Seinät kohoavat vauhdilla, tässä ensimmäisen kerroksen vaiheita.

Tässä laitetaan routaeritykset ja täytetään hiekalla pohjat. Sokkelit jää maan alle.

 Betonivalua ihmettelemässä. Pikkupojat ovat täällä miesten eväskassia tutkimassa. Talo alkaa olla jo tien korkeudella.

 Ja nyt uimarannalle, ulkona on 31+!

"Siirretty" perheblogista 17.7.2014

Maatyöt ja anturan valu kesäkuussa 2014.

JessJess! Intoa ja motivaatiota riittää!! Kiitokset kaikille jotka ovat käyneet talkoissa. Väkeä on ehtinyt pyörähtää tähän mennessä niin puunkaatohommissa, harkkojen kuormaa purkamamassa, maatöissä, anturan teossa, purkamisessa ja valuhommissa...

Kuvat ja teksti "siirretty" perheblogista 7/2014

Tervetuloa KOTI-blogiin.

Tämä on Karolinan Puutarha Blogin raksa-aikainen sivupersoona blogi. Tervetuloa lukemaan ja kommentoimaan talonrakentamiseen liittyvistä jutuista.

Alunperin ei ollut tarkoitusta tehdä rakennusblogia sillä ajattelin että niitä on jo tarpeeksi ja ettei minulla raksa-elämä-kiireiden keskellä ole mitään annettavaa muille. Tulin kuitenkin toisiin aatoksiin nyt raksan edetessä. Valintoja tehdessä olen iltamyöhään lukenut rakentamiseen liittyviä blogeja ja kommenettja ja pohdintoja eri materiaaleista ja työvaiheista, kiitollisena siitä että joku on "viitsinyt" raksakiireidensä keskellä jakaa ainutlaatuisesta elämänvaiheestaan ja yhdestä elämän suurimmista projekteista tarinaa. Erityisesti materiaali ja sisustusvalinnat ratkaisut ovat arvokkaita, eikä vähintään kaikkien lukijoiden kommenttien vuoksi. Kaunistelematta siellä tulee faktaa mitkä materiaalit ovat kestäviä ja mitkä eivät. Noihin kokemuksiin uskon enemmän kuin myyjien puheisiin.
Tässä blogissa kirjoittelen raksakuulumisia ja pohdintoja ja olen äärettömän kiitollinen kommenteista ja ideoista, niitä tässä metsästelen!

Blogin alkuun "siirrän" muutamia blogikirjoituksia "perheblogistamme" jonne olen ystävien ja sukulaisten iloksi (ja omalle perheelle muistoksi) kirjoittanut raksa-elämästäkin.