Palasia valmiista kodista. Arki-eteinen.

Arkieteiseen meille tuli haaveilemani Witka Wood liukuovikaapit mustana (vieraseteisessä samat kaapit mutta valkoisella lasilla). Lattia on sbl mikrosementtilattia jonka pinnoitimme itse, blogista löytyy mm video kun teemme lattiaa.

Pohjakuvasta näkyy että musta liukuovikaapisto kattaa yhden seinän ja sen sisusta on sekä tankokaappia että ulosvedettäviä koreja pari "tornia", joihin on saatu mahtumaan kaikki urheiluvälineet sekä ulkovaatteet eri vuodenajoille.  Tuollaiseen seinään saadaan "sullottua" jopa seitsen henkisen perheen omaisuus. Voin kertoa että sitä oli ilo järjestellä!

Luistimet.

Jalkapallokengät!

Kypärät!

Naulakoita on kahdella korkeudella. Matalampaan ylettyy pikku-ukkelitkin. Korkeammalle voi laittaa puvut kuivumaan. Seinät on maalattu lujamaalilla joka kestää vettä ja pesun. Sävy on Tikkurilan "Laasti". Ja kuten kuvasta näkyy ovensuussa on myös kurasuihku - mutta toivoa sopii ettei sillä kukaan suihkuttele huvin vuoksi pitkin huonetta ja kastele vaatteita. Tähän saakka ei ole sattunut haavereita mutta syksyllä meille tulee perhepäivähoitaja ja pienempiä ulkopuolisia lapsia hoitoon.

Naulakot ovat Design House Stockholmin Wave- naulakoita (myydään kahden pakkauksissa). Jämäkän oloisia ja hauskoja. Nettishoppailu on tässä vaiheessa mukavaa kun ei jaksa enää lähteä kauppoja kiertämään mutta naulakot ym olisi hyvä saada paikoilleen jotta arki rullaa.

Kurasuihku on Oraksen perus kuraharja. Loppumetreillä ennen muuttoa hankittu Taloon.com rautakaupasta. Sieltä saimme parhaat hinnan Oraksen hanoille kun ne kilpailutimme muualtakin.

Arkieteinen on vesi-eristetty jonka vuoksi betonipinnoite nousee ylös seinälle. Mikrosementtipinnoitteen väri on plata. Lattiaa on ollut ihan unelma pitää puhtaana. Se on hiukan liukas, jos jotain "huonoa" pitää sanoa. Jalan alla lämmin ja pinta samettinen. Ei niin mukava kuin parketti, mutta kivempi kuin laatoitus (jota meillä on keittiössä). Meillä nuo lattiat(kin) joutuvat todella kovalle kulutukselle. Toivotaan että pysyvät hyvänä ja lupailen kirjoittaa vuoden kuluttua materiaaleista miten ovat kestäneet ja ovatko täyttäneet meidän toiveet!

Arkieteinen oli yksi syy alkaa rakentamaan uutta  "suurperheen" kotia. Syksy näyttää miten arki alkaa rullaamaan tässä pisteessä jossa väkeä lähtee töihin ja kouluun, hoitaja ja kahden muun perheen lapset aloittelevat samaan aikaan hoitopäivää. Ja kun siihen karuselliin vielä lisätään lasten koulukaverit jotka seisovat odotellemassa matti-myöhästä joka syö vasta aamupalaa.... :)

Haaveilen suurta ilmoitustaulua korkista tuohon pikku-seinälle liuku-ovea vastapäätä. Jos siinä olisi sitten komentokeskuksen tapaan lasten lukujärjestykset ja koko perheen kalenterit?

Lomalla raksan jälkeen. Rakentaminen on kestävyyslaji.

Muutimme kesäkuun lopussa. Heinäkuun alku sujuikin rattoisasti vesisateessa, ulkorappauksen valmistumista odotellessa (ikkunat olivat peitetty suojamuovilla) ja muuttolaatikoita järjestellessä. Nyt kun meillä on hyvin suunnitellut kodinhoitohuoneet/arkieteinen ja kaappitilaa halusin järjestää tavarat alusta asti hyvään järjestykseen jonka vuoksi siis kierros myös ikealla hakemassa erinäisiä, erikokoisia tavaransäilytys ja järjestystä ylläpitäviä säilytysratkaisuja. Niistä pikkuhiljaa sitten tänne kuvia.

Sitten olikin parin vuoden urakoinnin jälkeen aika pitää kunnon loma yhdessä koko perheellä!

Arvatkaas, juuri edellisenä päivänä ennenkuin olimme lähdössä sairastui yksi lapsista rajuun mahatautiin. Voi sitä kurjaa fiilistä, pettymyksen tunnetta, kiukuttelua (myös minä, harmitti niin paljon) kun peruin asunto-auton. Tässä se loma sitten menee ajattelin.
Peruttiin kaikki lomamatkan varrelle suunnittellut kaverikyläilyt (sekin niin harmitti kun sosiaalinen elämä väkisinkin hiljentynyt raksan aikana).

Uhkarohkeus ja uskallus joskus palkitaan vaikka liika optimisti on aika ajoin myös kostautunut. Mies joka raksan päätteeksi lähti Torniojoelle hakemaan 13,7kg lohen tuli kotiin ja sanoi että höpöhöpö me mitään jäädään tänne odotteleen milloin seuraava sairastaa. Hypättiin omaan autoon ja Tamperelle Särkänniemeen (muovipussit ja ympäri autossa käden ulottuvilla ) ja asuntoauton sijasta campingmökkeileen. Päivä kerrallan lomailtiin eikä kukaan muu sitten sairastunutkaan pientä huonoa oloa lukuunottamatta (jotka saattoivat johtua myös huvipuistolaitteista).

Perheen kanssa yhdessäolo, yhteinen tekeminen, lasten ilon ja onnen seuraaminen olivat loman parasta antia. Ei tavattu ystäviä mutta senkin edestä oltiin lasten kanssa. Jos jonain hetkenä "huoltohommat" kyllästytti niin saatoin ajatella että ollaan nyt lasten kanssa ihan täysillä niin voi sitten seuraavaksi suunnitella "akuistenreissua" ja olla siellä ihan hyvällä omallatunnolla (äidin syyllisyys joskus painaa).

Nyt kun lomailtu ihan urakalla etelästä pohjoiseen niin voi hyvillä mielin taas palata arkeen. Keskeneräiseen pihaan ja kotiin josta puuttuu vielä listoja ja muuta pientä askarreltavaa loppukesäksi!

Tänään saatiin kuitenkin meille ammattimies tapetoimaan Tuhannen ja yhden- yön makuuhuone.

Tapetti on Harlequin Aurelia, Värisilmän kautta tilattu Englannista. Pikkupojilla kiinnostaa, mitä jännittävää täällä tapahtuu?

Rakentaminen on kestävyyslaji. Ei auta menettää hermoja keskeneräisyyteen ja siihen että työtä on muutonkin jälkeen ihan hurjasti. Tauot ja lomat ovat tarpeen - nyt voidaan taas hyvillä mielin jatkaa aherrusta kunnes koti saadaan täysin valmiiksi!

Rakennusiloa raksa-ystäville!

PS. Bloglovin linkki ei edelleenkään toimi - pahoittelut niille jotka sitä kautta seuraavat blogia. Yritän saada sen uudelleen toimimaan mutten oikein tiedä mikä siinä mättää? Jollakulla muulla on ollut blogissa samaa ongelmaa - miten saitten homman taas pelittämään?

Kokemuksia kosketusvapaista hanoista. WC-kuvat.

Haaveilin pitkään kosketusvapaista hanoista ja pohdin ovatko ne käytännölliset lapsiperheessä? Hanavalinnoista kirjoitin jo aiemminkin pohdintaa. Kiitos teille hyvistä ideoista ja kokemuksista.

Meille tuli kahteen vessaan Oraksen kosketusvapaat Cubista pesuallashanat. Edullisimmin hanat saatiin wwww.taloon.com jossa näyttäisivät nytkin olevan tarjouksessa 235e (ov 309e). Nuo taloon.com sivustut ovat helppokäyttöiset ja valikoima laaja ja saa heti tinkimättä "oikean hinnan", suosittelen kyllä lämpimästi muitakin rakentajia käyttämään sivuja kun tekee valintaa. Paljon helpompaa kuin kierrellä lasten kanssa rauta-kaupoissa. Lisäksi soittaessa saa todella laadukasta opastusta ja neuvontaa. Minun piti myös tilata meidän arki-eteiseen kurasuihku ja olin vähän ihmeissäni mitä kaikkia osia siihen pitää tilata. No, asiantuntevan myyhän avustuksella tuli kaikki osat tilattua. Arkieteisestä laitan myöhemmin oman postauksen.

Hanassa on lämmönsäädölle oma pieni vipu. Vesi tulee kun kättä käyttää hanan rungon edessä.  Hienosti toimii sekä pienille että isoille. Meillä vesisuihkun kesto on todellä lyhyt, olen pohtinut että sitä voisi hiukan pidentää kun lapset muutoinkin niin hoppusasti pesee kätensä (ja piha on hiekkaa ja multaa). Kosketusvapaaseen hanaan ja sen helppouteen tottuu niin nopeasti että sitä nykyään työntää kätensä normaalihanojenkin alle ja odottaa että vesisuihku alkaa.

Kaikista tyytyväisin hanoihin olen lasten kanssa kahdesta syystä, hanat eivät jää päälle ja lapset tykkää niitä käyttää. Toisekseen bakteerikammoisena tuntuu hiukan leppoisammalta tietää ettei hanaa "lähmitä" likasilla käsillä.

 

Meriallas, musta tammiviilu laatikko (samaa kuin keittiössä) ja Oraksen Cubista hana. Musta ulkokäyttöön tarkoitettu Konstsmiden Modena valaisin toimii myös vessassa. Peilit puuttuvat. Tarkoitus oli tilata koko seinän levyinen peili altaasta lamppuun saakka. ... mutta ehkä sittenkin pyöreä peili?

Mustalla on helppo sisustaa kun kaikkea löytyy nykyään myös mustana. Kuten vessapaperitelineet.

Mukavaa viikkoa kaikille raksa-ystäville sekä muille lukijoille!

Alkaa näyttää jo talolta!

Tässä ensimmäiset kuvat "melkeen" valmiista ulkopinnasta. Puunverhoukset ovat vielä tämän kesän hommana. Samoin vesirännit. Multakasat tuossa talon edustalla odottaavat bobkättiä ja levitystä. Olin ajatellut odottaa elokuun sateita mutta nythän on satanut koko kesän joten nurmikon voisi kylvää milloin vain.

Rappaustyön teki Tuomas Vähä & co Pintura, ulkorappauksesta kirjoitin aiemmin täällä!

Ensimmäinen naisen pitämä raksablogi täyttää 5v - arvonnassa artekin tuoli!

Viisi vuotta sitten suurin osa raksablogeista oli miesten pitämiä. Sitten aloitti Suvi Valkoisesta Harmajasta kirjoittamaan raksasta naisen näkökulmasta ja nykyään voi kurkistaa Suomalaiset rakennusblogit linkkilistaan kuinka paljon hänellä on jo kanssasisaria.

Upeaa että rakentamisen keskellä niin moni pitää blogia ja jakaa ideoita, ohjeita, vinkkejä ja tunnelmia sekä vertaistukea. Meidän projektissa raksa-blogit ovat olleet suureksi avuksi, lisäksi olen saanut omaan blogiini monia hyviä ehdotuksia ja vinkkejä - kiitos paljon kaikille teille jotka olette aktiivisesti mukana.

Valkoinen Harmaja on jatkanut raksablogia kirjoittaen sisustuksesta ja DIY-projeketeista. Osa raksa-blogeista lopettaa aktiivisen kirjoittelun kun projekti saadaan päätökseen. Mikäli sinulla on raksablogi, niin liitä se tuonne rakennusblogilistalle. Näin tulevat raksaajat löytävät sen tulevaisuudessakin eikä kaikki tieto vaivu unholaan.

Onnea viisivuotiaalle edelläkävijälle! Onnittelemaan ja osallistumaan synttäriarvontaan pääset täältä!

Olisi mielenkiintoista kuulla muilta rakennusbloggaajilta, kuinka pitkään olette ajatelleen jatkaa blogin pitämistä tai vaihdatteko sen jatkossa sisustus tai lifestyle blogiksi?

Kuinka paljon tilaa lapset tarvitsevat? Mikä on oikean kokoinen koti?

Kun suunnittelimme uuden kodin rakentamista pohdimme paljon kuinka paljon tilaa lapset oikeasti tarvitsevatkaan? Ja minkä verran tarvii pienet lapset, entä kun ovat teinejä? Minkä kokoisen talon tarvitsemme kun lapset alkavat opiskelemaan ja muuttavat pois kotoa? Mikä on liian pieni ja mikä on liian suuri meidän kokoiselle perheelle?

Ystävillä ja sukulaisilla oli myös runsaasti kokemusta, ajatuksia ja neuvoja. Jokainen perhe on ainutlaatuinen, koostuen ainutlaatuisista pienistä ja suurista ihmisistä joten ei ole yhtä totuutta siitä minkä kokoinen talo on "oikea". Minkä verran tilaa sinusta tarvitaan lapsiperheessä? Miten olette talon kokoa ajatelleet? Jokaisella on oikeus mielipiteensä (ja nekin monesti tässä leämän mittaan vielä muuttuvat). Olisi kiva kuulla muidenkin ajatuksia ja kokemuksia.

Meidän tämä aivan uunituore koti, johon muutimme muutama viikko sitten on 210 m2. Varakotimme oli 105 m2, joten voitte kuvitella että täällä hengitellään syvää ja nautitaan tilan tunteesta. Asukkaita meitä on seitsämän. Kahden aikuisen lisäksi lapsia viisi, iät 10-4v.

Tässä ajatuksia enimmäisten viikkojen jälkeen.
Lapsilla on omat huoneet (paitsi nuorimmilla, kaksosilla, yhteinen, katsotaan myöhemmin miten huoneita laitetaan kiertoon). Mikä ihana rauha! Meillä ei ole koskaan leikitty niin paljon kuin nyt. Junaradat levittyvät, eläimet saavat tehdä lattialle "laumoja", palapelejä ja pikkulegoja on koottu. Lattiatila mahdollistaa monenlaiset leikit eivätkä keskeneräiset palapelitkään ole uhan alla ja kulkuväylillä kun tilaa on enemmän. Jos joku on joskus sanonut etteivät lapset tarvitse tilaa niin kyllä nyt ihan muulta näyttää.

Kun lapset menevät iltaisin omiin huoneisiin rauhottumaan ei kuulu vitsejä/härnäystä/kiusaamista/hyppimistä/toiselta peiton varastamista (ehkä tämä on vain jotain kuherruskuukautta uudessa kodissa ? mene ja tiedä).

Lapset ovat innokkaasti tuoneet kavereitaan kotiin "omaan huoneeseen" ja välillä on niin hiljaista että pitää mennä katsomaan että onko siellä ketään. Niin monta tuntia on keskeytymättä leikitty legoilla.

Ystävä joka kävi kylässä kertoi että olivat antaneet oman makuuhuoneensa teinille - aikuisethan vain "nukkuvat" makkarissaan mutta sen sijaan teini-ikäinen viettää huoneessaan yksin ja yhdessä kavereiden kanssa kaiken vapaa-aikansa. Tämä on kyllä hyvä ajatus. Minustakin on ihanaa että oma koti on sellainen jonne voi ja haluaa tuoda ystäviä. Voin jopa tunnustaa että joskus "salakuuntelen" kotihommia tehdessäni noiden pojanviikareiden juttuja niin että olen enemmän kärryillä heidän maailmastaan, peleistä, koulusta, vitseistä ja tiedän "ketkä kaverit" puhuvat rumia niin että voin jonakin toisena hetkenä sitten ottaa omien lasten kanssa puheeksi. Mietinkin että jos lapset eivät toisi ystäviään meille, en tietäisi omien lasteni elämästä puoliakaan.
Ystävät ovat tärkeitä ja aika ajoin lasten (kuin aikuistenkin) sosiaalisessa elämässä tulee kolhuja. Jos vain aikuinen voi tukea lapsen sosiaalista kasvamista niin ehkä juuri sillä että on koti jonne saa ja haluaa pyytää kavereita. En toki tarkoita sitä että aikuinen sotkeentuisi lasten leikkeihin saatikka niitä ohjailisi mutta luo puitteet että on mukava tulla. Mitä mieltä te olette? Miten voi vanhempana auttaa lapsia löytämään kavereita?

Puitteiden luomisesta  - noiden omien huoneiden lisäksi - meillä valmistuu.... tässä joskus, autotallin alakertaan, eli rinteeseen viherhuone/peliluola yhdistelmä. Aika näyttää miten siellä saadaan estettisesti yhdistettyä äidin viherpiiperrys ja kasvikokoelma ja poikien pingispelit. Lisäksi arkkitehtimme piirsi meille upean mustan, modernin kodan, joka on tarkoitus rakentaa metsän laitaan. Toivotaan että rakennusinto pysyy vielä tulevina kesinä/syksyinä. Kota on sellainen jossa voidaan retkeillä omalla perheellä tai sitten lapset (isompina) kavereiden kanssa.

Joskus lapset kuitenkin muuttavat pois - sitähän kaikki ovat varoitelleet- ettette ikuisesti tarvi noin suurta tilaa. Kestävää rakentamista on suunnitella kodit niin että ne olisivat asuinkelposia ja muunneltavia eri elämänvaiheissa. Vaikka meillä on kivitalo, saimme vinkin, ettei missään nimessä kannate rakentaa sisäseiniä kivestä,  vaan tehdä tavalliset kipsi-seinät joita voi tarpeen tullen purkaa ja muuttaa. Alakerta jossa nyt on neljä makuuhuonetta muuntuu sitten tulevaisuudessa vierashuoneiksi, isommaksi aulaksi ja työhuoneeksi.

Ja vaikka lapset muuttaisivatkin omille teilleen, toivottavaa on että heillä säilyisi lämpimät ja rakkaat välit kotiin niin että sinne on aina ja ikuisesti ihana tulla kylään, pitemmäksi ja lyhyemmäksi aikaa. Ei siis ole mitään syytä muuttaa pesän tyhjettyä pienempään kotiin. Ja sitä paitsi. On lukuisia (tai ainakin muutamia) suomalaisia perheitä joissa asuu 2-3 henkeä ja he ihan alunperinkin rakentavat yli parisataaneliöisiä koteja. Näitä voi käydä ihastelemassa vaikka asuntomessuilla.

PS. Kuvissa tuli samalla myös "katsastettua" nuo meidän SBL mikrosementtilattiat, väri Plata.  Lattiat ovat "silkkisen" pehmeät alla. Pinta ei ole kivenkovaa, sillä valitettavasti muutossa saimme käytävään muutaman painaumakolonkin aikaiseksi. Eli kovuudeltaan parketin tasoa (?). Arkieteisen lattia sai varmuuden vuoksi useamman lakkakerroksen kestävyyttä lisäämään ja se on melko liukas. Pojat huomasivat jo heti ensimmäisellä kerralla että täällähän voi hyvin luistella. Laitoin nyt matonkin alle jarrumaton varmistamaan ettei kukaan siellä pyllähdä.

Pelastus. Pikku-ullakko.

Joku voisi sanoa että tuo kaikki tavaran määrä on vaurauden merkki - mutta vastikään jostain luin suomalaisen kansan säilöämisvimmasta joka perityy sodan ja pula-ajan perityistä muistoista. Jos olisimme rikkaita ja luottaisimme siihen että myös tulevaisuudessa on vara aina ostaa kaikkea tarvitsemaansa niin ehkä rennommin ottein laittaisimme turhat tavarat kiertoon tai edes rikkinäiset pois. Mitä nyt, keräämme kaiken roinan laatikoihin pahan päivän varalle....?

Jos jollakulla on vielä kodin suunnittelu siinä vaiheessa että ehtii sinne suunnitella sisävarastoa tai pientä ullakkoa niin katsokaa ihmeessä piirustuksia vielä sillä silmällä. Kun arkkitehti ehdotti että talon korkeimpaan kohtaan kylpyhuoneen yläpuolelle voitaisiin tehdä isompi tai pienempi "parvi-ullakko" esim vieraspatjoille, peitoille, joulukoristelaatikoille niin taisin olla hiukan nihkeä ajatukselle "roinankeräys" ullakosta. Mies tietysiti innostui (rakastaa kerätä kaikkea nuoruuden tex willereistä saakka, argh!!!). No nyt kun laatikoita puretaan ja mm. kirjahyllyt on vielä hankkimatta (kaikessa rauhassa ajan kanssa) niin johonkihan noita laatikoita on nosteltava. Mikä helpotus että meillä on tuo pikku-ullakko. Siitä olisi melkeen voinut tehdä isommankin :)

Sadepäivä näyttää taas tulevan... joten siis kodinjärjestelypäivä!

Kurkistus keittiöön ja raksapuuhien jatkuminen muuton jälkeen.

Tässäpä muuta kurkistuskuva keittiöön ennen kuin saimme askarreltua vetimet paikoilleen. Siinä menikin sitten miehellä launtai-päivä kun koko talon kalustoon porattiin vetimet. Samalla minä purin laatikoita, järjestelin tavaroita ja nautin siitä että on kaaappia ja vetolaatikkoa mihin laittaa tavarat oikeaa järjestykseen.

Yllättävän vaikeaa on saada kuvattua mustaa keittiötä niin että värit toistuvat oikein.

Tässä on lempipaikkani keittiössä. Suuri ikkuna, stalan musta allas ja Tapwellin musta hana. Sointuvat hyvin yhteen tammitason kanssa joka on polyuretaanilakattu ja voi siis olla myös altaan vieressä, kun se kestää vettä ja myrskyä. Lakattua tammitasoa ei tarvitse öljytä tai hoitaa mitenkään. Toki olen pyyhkinyt vedet pois, mutta tämä on huolettomampi. Keittiö ja tammitasot ovat Limosalta. Tammitasot on tehty ja lakattu puusepän toimesta erikoistilauksena. Idea lakattuihin tammitasoihin tuli alkunperin HTH-keittiön myyjältä jonka kanssa pähkäilin laminaatin ja oikean puun välillä  - mutta kuten tiedossa on, öljytty tammi vaatii hoitoa ja sen päälle ei saa jättää märkiä astioita tai puu niiden alla tummuu (kokemusta on ruokapöydän kanssa).

Lähikuva Ringo hanasta.

Siemensin mikro, kuten muutkin kodinkoneet tulivat e-kodinkoneet Virosta. Tilauksesta kirjoitin aiemmin täällä! Tilaus sujui ongelmitta ja kysymyksiin vastattiin suomeksi viiveettä. Tuotteet tulivat sovittuna ajankohtana, ainoa erikoisuus oli että varausmaksu maksettiin tilatessa ja loput käteisellä postimiehelle kun tuotteet tuotiin kotiin. Kaikin puolin hyvä kokemus ja voin lämpimästi suositella. Ainut parantamisen paikka on kodinkoneiden mukana tulevat ohjekirjat, ne olivat viroksi/puolaksi/venäjäksi mutta ei ainuttakaan suomeksi/ruotsiksi tai edes englanniksi. Kunhan ehdin/jaksan laitan yritykselle pyynnön lähettää meille myös ymmärettävät ohjeet.

Tässä kurkistus aamupalakaappiin. Kahvinkeittimen ja vedenkeittimen vedän ulos kaapista keittämisen ajaksi, sitten taas kaappiin piiloon ja ovi kiinni. Tuo avoin ovi "pakottaa" laittamaan tavarat paikoilleen ja toisaalta pitämään pöydän puhtaana. Rulovedin tai vastaava olisi rikkonut mustan seinän, mutta olisi ehkä ollut käytännöllisempi. Kaikenkaikkiaan mukava että on tullainen aamupalakaappi ja kahvinkeittimet ovat piilossa.

Viimeistellyt kuvat keittiöstä tulee myöhemmin jossa on paikoillaan mustat minimaaliset vetimet ja kunhan tuonne alas saadaan listat etteivät nuo "jalat" näy. Ylhäällä on Siemensin liesituuletin joka toimii kaukosäätimellä. Saarekkeen päädyssä on kirjahylly kokki-kirjoille.

Ilo on kokata suuressa keittiössä koko perheen voimin - tänäkin aamuna viisi pientä kokkia kävi hurauttamassa itselleen smoothiet joten voi mennä tovi ennenkuin saadaan taas keittiö siihen kuntoon että se on kuvattavissa :)

IHanaa Aurinkoista viikonalkua jokaiselle! Täällä puuhaa riittää mutta kun aurinko paistaa edes hetken niin lähdetään mekin uimarannalle :)

Tämä kirjoitus on omistettu ystävälleni Satulle... Valaisimet!

Viimeiset raksaviikot ennen muuttoa olivat niin kiireiset etten enää ehtinyt päivittää kaikkia "tärkeitä tapahtumia" mitä loppusuoralla oli. Valaistus suunnitelma kirjoituksessa vielä pähkäiltiin mitkä valaisimet otamme valaisinkiskoihin. Ihastuin Bauhausin valaisinosastolla (jossa täällä Oulun suunnalla on kattavin ja paras valaisinvalikoima) Nordlux link-kiskoihin ja MIB-lamppuihin. Kiskot eivät ole mitään "yleispätevää" kamaa vaan kun hankkii valaisinkiskot niin niihin sopii tietyn merkkiset valaisimet. Meillä oli myös muita vaihtoehtoja mutta kun mies oli iltamyöhään aina raksalla ei ehditty missään välissä käydä läpi ja tehdä lopullista päätöstä.
Nuo Bauhausin Nordlus link-kiskot MIB-valaisimineeen olivat kohtuuhintaiset joten sain sitten lopulta hankinta luvan ja samalla muistutuksen että kiskot pitää olla paikallaan kun sähkömies käy viimeisen kerran ennen muuttotarkastusta.

No, viimetippaanhaan se jäi (nämä ovat asiat jotka eniten kiukuttaa tässä projektinhallinnassa ja yhteistyössä, kun en itse haluaisi koskaan jättää asioita loppumetreille) ja mites ollakkaan - Oulun Bauhausista ei löytynytkään tarpeeksi kiskoja. Sain kyllä hyvää palvelua ja puuttuvat valaisimet laitettiin valmistajalle tilaukseen mutta kun ne kiskot piti olla katossa ja sähkötyöt tehtynä ennen muuttoa niin johan sai miettiä että mites nyt tehdään???

Muutaman tunnin pähkäilyn - ja useamman puhelun Oulun ja Espoon Bauhausin myyjien kanssa päädyimme selvittämään matkahuollon hintaa jos kiskot lähettettäisiin Espoon liikkeestä meille. Mutta sitten tarvittiin vielä joku ystävällinen sielu käymään Espoossa paikanpäällä maksamassa ja kuittaamassa tilauksen. Siispä viestiä ystäville ja huhuilua facebookkiin ja löytyi talkooväkeä etelästä!

Ystäväni Satu lupautui hoitamaan valaisin asian ja voitte kuvitella kuinka helpottunut oli - valaisin kiskot ehtivät kun ehtivätkin perille juuri muuttotarkastusta.

Valaisinkiskoja meille tuli olohuoneeseen kahdet kaksimetriset kolmella valkoisella MIB-valaisimella (yksi sattui viallien ja se menee vaihtoon kun  valmistajalta tulee uusia tilalle), yksi  kaksimetrinen portaikkoon ja lisäksi lyhyempiä, 1m kiskoja keittiön saarekkeen ylle sekä tiskipöydän päälle).
Epäsuora valaistus valaisinkiskoilla tuo valon kauniisti. Meillä valo heijastetaan valkoisten seinien kautta tilaan.

Valitsin valkoiset lamput muualle, mutta keittiöön, tiskipöydän ylle, mustan stala altaan ja mustan Tapwellin hanan kanssa yhteensopiviksi piti saada mustat MIB-valaisimet.... mutta kuva tulee vasta sitten kun saadaan Bauhausista vielä yksi puutuva valaisin.

Portaikossa sekä vessoissa meillä on Konstsmiden Modena valaisin. Tämä on siis oikeasti ulkovalaisin, kosteutta kestävä joten se kelpasi myös wc-tiloihin. Tähän päädyimme kun en löytänyt kylpyhuonevalaistus-valikoimasta mieleistä.

Valaistuksella saa ihmeitä aikaan. Lämmin valo taikoo portaikon tammi-askelmat hehkumaan...

Modena valaisimet jatkuvat lienee myös ulkovalaistuksessa. Olen ihastunut näihin, eleettömiin, yksinkertaisiin ja kaunista valoa antaviin. Ehkäpä sitten näille vastapainoksi hankin joskus jonkun näyttävämmän sisustuslampun ruokailutilaan tai olohuoneeseen mutta sitä ennen on vielä monta muuta välttämätöntä suurta ja pientä hankintaa...

Ja vielä tiedoksi. Tämän päivän upein juttu - -  ulkorappaus saatiin tehtyä valmiiksi talon osalta ja rappausmiehet poistivat ikkunoista nuo toiseksi ylimmässäkin kuvassa olevat muovisuojat!!! Täällä siis eletään ja voidaan ihastella maisemia, tietää nyt mikä sää on ulkona enkä voi lopettaa hämmästelemättä näistä suurista ikkunoista avatuvia maisemia. Nyt näkyyy vehreä metsä ja sade ja sumu. Niin kaunista ettei melkein voi olla totta!

Mukavaa viikonloppua teille jokaiselle!

Passiivikivitalon ulkorappaustyöt.

Passiivikivitalot ja käsittääkseni muutkin neopor-harkoista rakennetut talot voisi tehdä ulkorappauksen osalta valmiiksi jo rakennusvaiheessa. Meillä oli kuitenkin niin hoppu ja kiire saada talo säältä suojaan viime loppukesästä ettei ehditty ajatella rappaushommia ollenkaan. Ulkorappaus siis aloitettiin vasta kesäkuussa.

Neopor-harkon päälle laitetaan ensin tuollainen verkko.

Verkon päälle tehdään sitten rappaus käsin levittämällä. Rappauksen päälle tehdään pohjamaalaukset ja sitten vasta lopullinen ruiskumaalaus (tai minkä haluaakaan).

Tässä nähdään valmista laasti-pintaa.

Pohjamaalaus valkoisella.

Ulkorappaus urakan meille tekee Oululainen yritys Pintura (Tuomas Vähä & co). Hyvää ja tarkkaa jälkeä tulee! Urakan kesto on arvioitu noin 3viikkoa, mutta sateista johtuen näyttää homma vähän viivästyvän. Haastattelin työmiehiä että mitä mieltä ovat neopor-harkkojen ulkorappauksesta ja olivat tyytyväisiä. Sanoivat että pinta on sileämpää ja homma etenee nopeammin. Tämä oli yksi asia jota pohdimme kun valitsimme Passiivikivitalon talotoimittajaksi ja näyttää heidän lupauksensa pitävän paikkaansa tässäkin asiassa, ulkorappaus sujuu nopeammin ja helpommin. Ainut asia jota harmittelen on ettei tehty tätä ulkorappausta jo rakennusvaiheessa. Nimittäin kyllästyttää kun ikkunoista ei näe ulos!

Tämä viimeinen on kännykkäkuva kun kävin valitsemassa ulkopinnan värit Oulun Maalaimestarien luona. Valkoisesta tulee "perusvalkoinen".  Ja tuo tummanharmaa on sävyltään perustummanharmaata mustempi (siihen on lisätty mustaa pigmettiä ettei olisi niin sinisen harmaa), tiedot alla kuvassa:

Jospa pikapuoliin saan esitellä teille kuvia valmiista ulkorappauksesta....

Mukavaa Viikkoa Kaikille ja  Raksa-ystäville rakennusiloa ja tsempit tätä kautta sillä en ole nyt muuton ja tökkivän verkkoyhteyden vuoksi päässyt kommentoimaan teidän eteneviä projekteja!