perjantai 16. tammikuuta 2015

Yhteisiä raksapäiviä...


 Mies rakentaa kattoa...

Nuotion sytyttämiseen tarvitaan koko poppoo (kun itse eräjorma tekee kattoa eikä ehdi apuun). Risuja, paperia ja paljon tulitikkuja, ja niin saadaan lopulta nuotio.
Ollaan paistettu makkaraa ja tehty muurinpohjalättyjä.
Kun ollaan odotettu hiillokset sammumista kerroin kummitusjuttuja ja siitä tuli suurempi hitti kuin olisin toivonutkaan... Tarinapyyntöjä on sanellut siitä lähtien koko ajan.

Yhdessä on hyvä olla. Kaikilla on mukavaa tekemistä. Mies jaksaa rakentaa ilta myöhään kun käy välillä syömässä makkaraa ja kuuntelee lasten tarinat siltä päivää. Pikkupojat ovat innokkaita keräämään harkonpalasia (harmitus ettei ole yhtään kuvaa reippaista roskamiehistä). R ei olisi halunnut lähteä edes vielä kotiin kun jätesäkki ei ollut vielä täynnä. Ja se taisi olla jo kolmas jätesäkki menossa. Oman käden jälkeä - vaikka raksasiivousta on kiva nähdä. Jokainen pienikin homma on askel eteenpäin. Kohti yhteistä ihanaa kotia!

Mies elämänsä kunnossa ja muita raksakuvia...

  O on innostunut rakentamaaan penkkejä. On tehty mamulle ja tässä tulee penkki S'n kioskiin. Penkit rakentuvat ihan lyhyilläkin raksalla piipahduskäynneillä.


Kattoristikot odottavat nosturia ja sitten alkaa katon teko... Huomenna!

Siirretty "perheblogista" 13.8.14

Oman käden jälki...

Mamu ajeli Haaparannasta hoitamaan lapsia. Tuliasena oli "nuuskaa"  ja kun ajelin takasin tontilta oli vastassa iloisia lapsia (V&R) jotka olivat oppineet seisomaan päällään. R nosti jalat aitaa vasten ja seisoi päällään ja lopuksi nosti kädetkin ylös! Kato, osaan katsella ylösalasin!!!
R on myös kertonut hyvin onnellisena että on saanut imuroida tämän talon. Mamulan leipä oli kuulemma murustunut lattioille...

Mukava oli Miehen kanssa touhuilla raksalla. Kun laudat kuivuivat harjasin yläkerran lattialta neopor-murskaa ja muuta sotkua. Siinä sitten sain fiilistellä että joskus tässä samassa kohdassa imuroidaan pöydän alustaa, eteistä, olohuonetta. Katselin ikkunoista avautuavia näkymiä.
Mies kävi tarkistamassa maalausjälkeä ja olihan siellä jossain ja täällä viiruja. Myös kuullotetta kului pöntöllinen joka oli kuulemma pitänyt laskelmien mukaan riittää koko talon puu-pinnoille. Tarkensin vähän työskentelyä ettei viiruja valuisi mutta samalla olin onnellinen.
Oman käden jälki saa näkyä. Jos joku viiru joskus sattuu silmään niin voin muistella tätä päivää.

Ruokatauon pidimme lankulla metsän rajaa katsellen. Kylmää pizzaa ja kivennäisvettä. Siinä istuessa suunniteltiin nurmikkolle puttausgreeniä. Ja metsänrajaan aidanteeksi metsäkuusia.

Tuli sade, lankut maalattua. Pitkästä aikaa koko perheellä yhteinen lauantai ilta. Sauna lämpeää, makuunista haetut kaksi keltaista karkkipussia odottaa...


Siirretty "perheblogista" 9.8.2014

Asuntomessupäivä - loma raksalta.


 "Welfie". Rakkaani kanssa minilomalla asuntomessuilla. Skammin talo oli ainut erillainen ja inspiroiva joka jäi mieleen. Siitä laitankin omaksi ilokseni tänne kuvia. Se oli näkemisen arvoinen vaikkei meille samanlaista tulekkaan.

 

 Tällaisen ikkunan tekemiseen on arkkitehdit ja työmiehet nähneet vaivaa.


 Näitä valokiskoja on arkkitehti suunnitellut myös meidän kotiin. Kiskoihin voi laittaa lamppuja tai spotteja ja niiden valo suunnataan seinään jotta saadaan epäsuora valo (joka on kuulemma kauniimpaa). Aavistuksen mietin noiden kiskojen "kauneutta". Minusta ne pilaa katon vaikka funktio on hyvä. Melkeen kallistuisin normi kattospottien käyttöön vaikka asiantuntijan mielestä niitä ei pidä laittaa... Eli harkitsen vielä. Jos joku ystävistä tai perheestä tätä lukee niin heittäkääpä omia kommentteja. En tiedä pitääkö tässä hakea second opinion joltakulta toiselta arkkitehdilta ;) ??



Vaneria, Artek'ia ja Marimekkoa... Kuka sitä ei rakastaisi? Oman rakkauteni olen tainnut saada jo äidin maidossa, Mutta siinä on Suomalaista kauneutta parhaimmillaan.
Kurkistakaa tuota harmaata lattiaa... Mies ihastui siihen ja haluaisi alakerran lattiat tuollaisiksi. Betonilattia, Litium pinnoite: Pentra Quard.



Todellinen värikylpy! Tämä oli hengästyttävän kaunis.
Sitten palasia sieltä täältä. Ideoita ja pohditavaa:

Arkkitehti halusi että päätän mihin ikkunoihin tahdon joulutähdet (sillä tahdonhan minä, mikään ei ole niin ihanaa kun keskellä pimeyttä elää tähden pehmeässä valossa). Pistokkeita ei kuulemma saa laittaa seiniin vaan ne on laitettava kattoon. Kuva alla. Saapas nähdä mitä M siitä sanoo..




Valoista puheen ollen rakastan myös ledejä ja nämä oli aseteltu tähtimäisesti. Joudun siis vielä miettimään suovunko niukkaan, moderniin epäsuoraan valaistukseen joka tulee lauteiden takaa (led) vaan teenkö omaan saunaan ja ammeen ylle tällaisia "tähtihöpötyksiä". Eipäs ollut suunnittelijan ilmeessä epäselvää mitä ajatteli. Arvostan ammattimaisuutta selkeyttä mutta mietin jos sittenkin teen jossain kohdissa ihan niinkuin haluan..

  Mustan ja puun yhdistelmä kiehtoo. Yritän selvittää itselleni onko se varmasti se valinta jonka kanssa haluan elää pitkään (öö... milloinhan niitä kaluste remontteja tehdään, 10v välein?)


Talo ulkopinnan värejä. Minulla on purkki osmocoloria, pitäisi alkaa piakkoin tekemään testejä. Väri on kysytty eräästa talosta jossa on myös lämpimän puun sävyiset rimotukset ja aina kun ajan sen talon ohi koitan katsella että onko väri oikea.

Portaikon kaiteita? Portaita tutkisteltiin..


Näillä messuilla totisesti riitti mustia keittiöitä niin että pystyin arvioimaan sopisiko meillekkin. Tokihan musta syö valoa eikä heijasta sitä toisin kuin valkoinen, mutta meille tulee jo suuria ikkunoita ja valkoista seinäpintaa niin paljon että arkkitehdin suositus oli maalata katot vaalean harmaalla jotta se tasapainottaisi. Hmm. ...





Avohyllyjä oli paljon sekä keittiöissä että kodinhoitohuoneissa. Jos ne pysyisiki näin kauniina, mutta kun tiskikoneen tyhjentäjiä on joka lähtöön, turha toivo!


Lumi-kiuas on kaunis. Se on toiveissa.
Radiata mänty myös ihastutti. Siinä on todella kaunis väri joka ei nyt näin köpelöstä kuvasta lasin läpi näy...




Oikeaa parkettia ei vielä löytynyt...

Rapattua harmaata pintaa meillä on suunnitelmissa monta seinää. Tapoja taitaa olla kymmeniä. Kun osaisi valita helpoimman ja kestävimmän laastimaalin...?

Taulu kollaasi lasten maalauksista oli ihana. Meiltäkin riittäisi tuotoksia jos vaan saisin hankittua tarpeeksi taulunraameja.

Harmaansävyisiä seiniä oli paljon. Ja tässä tutun näköinen taidemaalaus. Riikka Soinisen maalaustyylistä ei voi erehtyä...(Olen päässyt käymään R.S ateljeessa sekä viime kesänä taidenäyttelyssä. Tauluja myytiin opiskelija-aikaisen kodin vieressä olevassa taideliikkeessä jonka edustalla olen useaan otteeseen haaveillut).

...Mahtui onneksi kaiken suunnittelun ja ihastelun lomaan lounas ja kahvihetkiäkin.. Sekä ystävien tapaamista.



Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...