keskiviikko 25. marraskuuta 2015

Pitkittynyt flunssa - raksa-ajan päätöstauti vai sisäilmaongelmaa?


Kun olen lähes kaiken kotona viettämäni ajan (+sairauslomapäivät) viettänyt lähinnä sohvalla pötkötellen olen sentään iloinnut siitä että ulkona on maa valkoisena ja metsäkin lumivaippaan käärityneenä ja että meillä on lattiasta kattoon ikkunat niin että voisi melkein kuvitella olevansa luonnossa vaikka makaakin viltin alla lämpimässä.


Teekuppi on ollut vakiokampe viimeiset viisi viikkoa (pitkän lääke-arsenaalin lisäksi) ja herkkulakkokin haihtui kun ei sitä ilman suklaapaloja jaksa jatkuvasti lipittää teetäkään. Instagram kuvat nappasin tänne kuvaamaan mun kotipäivien fiiliksiä.



Kun tuskailin miten kauan voi tavallinen flunssa jatkuakkaan ystäväni muistutti että tämä kuulemma kuuluu asiaan - kun raksa on ohi niin iskee joku tauti joka ei ihan hevillä nujerrukkaan! Pitääköhän tämä paikkaansa, mene ja tiedä? Toki maalaisjärkikin sen kertoo että jos elämässä on pitkään työntäyteistä ja vaikkakin myönteistäkin stressiä se voi puolustusjärjestelmiä heikentää.
Pääasia että kun viime vuosi rakennettiin täysillä ja minun harteilla oli lasten ja koti-arjen pyöritys, sairasteltiin me ennätysvähän. Jos jotain hermoilin etukäteen niin se oli juuri se miten sitten jaksaa kun lapset ja itse sairastelee ja yöt valvotaan?

No nyt ei onneksi sairastele kukaan muu kuin minä itse. Koko muu poppoo porskuttaa terveenä kuin pienet porsaat (tosin nekin, etenkin jos nyt joulun alla seuraa uutisointia taitavat olla melko antibiooteissa marinoituja).  Liekö tämä nyt raksan jälkitauti - melkein toivoisin niin - enkä huonompaa vaihtoehtoa  eli sisäilmaongelmien aiheuttamaa pitkittynyttä oireilua. Koska työpaikallani jo useita ihmisiä on sairastunut tai oireilee epämääräisesti viitaten sisäilmaongelmiin (taitaa olla tämän valtakunnan rakennusten kansantauti) minäkin olen hakeutunut työterveyshuollon selvittelyihin. Haastattelussa kysyttiin myös tarkasti nykyisen asuinkodin ikä ja rakenteet, enpä olisi voinut olla enemmän tyytyväinen kun pystyin sanomaan että meillä on hengittävä, ilman muovikalvoja ja myrkkyjä rakennettu koti. Tosi sekään ei sitten pidemmän päälle lohduta yhtään jos selviää että minäkin kuulun heihin jotka työpaikalla saavat oireita ja ongelmia. Ison osan elämästäänhän ihminen työssä viettää.

Aiemmin en ole perehtynyt Suomalaisten rakennusten sisäilmaproblematiikkaan ja nytkin tiedot ovat lähinnä ihmisten kokemuksia ja harmia siitä että me todellakin altistumme huonoissa rakennuksissa myrkyille jotka taas osalle tekevät astmaa ja allergisia oireita, lisääntyneesti hengitystieinfektioita ja joillekin vievät pitkiksi ajoiksi työkyvyn. Kukapa ei haluaisi olla työkykyinen, urheilla, liikkua, lukea lapsille satuja, laulaa - olla terve?!

Helsingin Sanomien pääkirjoitus pysäytti ainakin itseäni. Kannattee lukea: Rakennusmääräykset tuottavat sairaita taloja. HS 14.11.15   
Suomessa on rakennettu 1960 luvulta saakka pää-asiassa lyhytikäisiä rakennuksia joista suurin osa on jouduttu purkamaan ja loputkin kodit ja julkiset rakennukset olisi nopealla aikataululla syytä purkaa. Kansallisvarallisuus - ja kuntien rahat siinä hupenevat kun koulut ja sairaalat ovat suorastaan lapsia ja nuoria perusterveitä, miksei keski-ikäisiä ja vanhuksiakin sairastuttavia. Huonossa jamassa olevat kunnat ymmärrettävästi yrittävät paikkailla tätä katastrofaalista totuutta remontoimalla vähän siellä, vähän täällä. Yhteisiä verorahojahan ne toki on.

Ongelma on ettei ole ymmärretty että Suomen ilmasto poikkeaa oleellisesti muusta Euroopasta - myös Ruotsista ja Norjasta. "Suomessa ei kannata pyrkiä siihen, ettei taloja tarvitsisi lainkaan lämmittää talvikaudella. Liian paksut eristekerrokset johtavat rakenteiden kastumiseen, kun sisältä ulos johtuva lämpö ei enää riitä kuivaamaan rakenteita. Talvikaudella lämmityksessä säästetty energia joudutaan kesällä käyttämään jäähdytykseen.
Rakenteiden kostumisongelma on toki tiedostettu, ja sitä koetetaan ehkäistä höyrytiiviillä rakennekerroksilla. Näin syntyy kuitenkin vioittumiselle herkkiä rakennuksia, jotka ovat riippuvaisia jatkuvasti energiaa kuluttavista laitteista, kuten koneellisesta ilmanvaihdosta. Höyrytiiviiden rakenteiden ja koneellisen ilmanvaihdon yhdistelmä synnyttää helposti sisäilmaongelmia, kun rakenteista imeytyy sisäilmaan kemikaaleja ja mikrobeja." HS 14.11.15

Tässäpä tulee mieleen että onko uuden kodin rakentajilla mitään muuta vaihtoehtoa kuin rakentaa kokoajan kiristyvien säännösten mukaan? Ja löytyykö Suomalaista tutkimustietoa siitä miten ne rakennukset oikeasti kuuluisi rakentaa jotta ne olisivat pitkä-ikäisiä?
Mietittekö te näitä talopakettia valitessa - ja mistä haitte luottettavaa tietoa?

Meidän yksi vahva syy rakentaa kivitalo (hiukan suuremmista kustannuksista huolimatta) oli se että halusimme pitkäikäisen rakennuksen ilman kosteusongelmia. Näistä asioista käytiinkin useampi keskustelu Passiivikivitalon väen kanssa ja neopor-harkkojen hengittävyys oli yksi ratkaiseva tekijä valinnassa. 

No tulipas tässä melkoinen avautuminen toipilaalta.

Mukavaa viikkoa jokaiselle ja tsemppiä vuoden pimeimpiin raksakuukausiin, muistakaa suunnittella joulunaikaan koko perheelle yhteistä aikaa ja lepoa niin jaksaa taas!

PS. Uusi keittiö on inspiroinut lapset leipomaan, meillä leivottaisiin vaikka joka päivä mutta tämä mamma ei jaksa aina siivota sotkuja.

9 kommenttia:

  1. Minulla oli myös alkusyksyllä elämäni flunssa. Oudointa oli, ettei kukaan muu perheessä ollut kipeänä, useinhan se menee niin että lapset saa taudin jostain, ja minulle tulee siitä lievempi versio jossa olo on lähinnä puolikuntoinen mutta mitään kunnon tautia ei ole. Niin nyt oli sitten kuumeet ja kaikki mausteet ja kesti monta viikkoa! Siitä kun pääsin, alkoi kiusallinen pissitulehduskierre joka lopulta nousi munuaisiin ja vaati hevoskuurit antibioottia. En ole kuullutkaan että raksan jälkeen sairastuisi, mutta ihan loogiselta se kuulostaa. Se loputtoman väsymyksen joka muuton jälkeen tulee, tiesin jo ekan talon jäljiltä, mutta en muista että olisin silloin ollut myös fyysisesti näin kipeänä kuin nyt. Ikä painaa vissiin jo enemmän kuin silloin viisi vuotta sitten? :-D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mekin rakennettiin reilu 6v sitten edellinen koti. En muista sairasteluja sen jälkeen, olin tosin mammalomalla silloin. Onhan se sairasteluvraksavuoden jälkeen mahdollista. Meidän muutosta on kuitenkin jo puoli vuotta ...
      Mutta hurjat on taudit ollut sullakin. Teillä oli raksan ja muuton lisäksi vielä juhlia ja monenlaista järjesteltävää.
      Jospa nyt koittaisi lempeä ja terve arki :)

      Poista
  2. Työnarkomaanin mottohan kuuluu että lojaalit sairastaa lomalla - stressin alujeamisen jälkeen kroppa monesti sanoo "kiitti", ja pakottaa lepäämään. Kun stressitasot ovat korkeammalla, sitä yllättäen ei sairastukaan niin vain nuhakuumeisiin. Mutta kaikki lienemme lukeneet mitä jatkuva stressitasojen korkeanaoleminen tekee ihmisen terveydelle pidemmän päälle. Joten sairastellaan ihan rauhaksiin, uusia teelaatuja maistellen. Paranemisia sinne kauas pohjoiseen, lumen äärelle! Täällä kuralandiassa vielä haaveillaan valkeasta peitteestä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :) Kyllä lepo on parasta lääkettä... sitten kun tajuaa jäädä tosissaan lepäämään. Nyt ollaan jo voiton puolella. Eipä oo enää täällä pohjoisessakaan talvet entisiä... kurakeli tuli, harmittaa.

      Poista
  3. Meillä rakenteet olivat isossa roolissa elementtitoimittajaa valitessamme. Tämä rajasikin sitten melkolailla toimittajia pois listalta. Suurin osa talotoimittajista ei salli rakentajan puuttuvan rakenteisiin. Lisäksi tietämys ei aina tuntunut olevan myyjillä kohdillaan. Mieluummin asioin vähemmän 'myyvän' insinöörin kanssa kuin myyntitykin, joka ei tiedä rakenteiden fysiikasta mitään. Meillä on puutalo, jossa ilmantiiveydestä huolehtii Intello kangas. Intellon vesihöyrynvastus muuttuu suhteellisen ilmankosteuden mukaan. Arkkitehti esitti aluksi ilmansulkupaperia, mutta itse en halunnut laskea yläpohjaan kosteutta talviaikaan. Lisäksi tuo paperi -nimike on harhauttava, kun kyseessä on paperi-muovi laminaatti. Yläpohjan lisäksi yritin olla tarkkana myös kellarin rakenteissa, joten kellarin kodinhoitohuoneeseen ja tekniseen tilaan tuli vesihöyryä läpäisevät vesieristeet, jotta mahdollinen kosteus pääsee kuivumaan myös sisään päin. Myös maalien yms. vesihöyrynvastuksia yritin käydä läpi. Keittiön seinässä on hengittämätöntä Luja maalia laastin päällä; muutoin rakenteiden pitäisi päästä kuivumaan. Tässä kaikessa oli kyllä rakennuttajalle valtava työmäärä. Lisäksi yritin olla tarkkana alapohjan tiiveyden kanssa. Sieltähän mikrobit usein nousevat; varsinkin jos koneellinen ilmanvaihto on voimakkaan alipaineinen. Meillä on tosin painovoimainen ilmanvaihto.
    Nauti elvyttävistä maisemista ja teehetkistä!
    Meillä takapihaa valkaisevat vain rompekasoja peittävät muovit...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Heli. Toipumaan päin ollaan. Vihdoinkin. Viisi viikkoa on pitkä aika.

      Valtavan paljon kiitoksia informatiivisesta kommentista. Tuosta Intello kankaasta en tiennytkään. Rakentajalle on hurjasti selvitettävää kun jokaisella yrityksellä on eri tuotteet. Ja dokumenttien tasokin voi vaihdella...

      Sama kokemus mullakin, on monenlaisia myyjiä, osalla ei selvästikkään ole edes fysiikan perusteet hallussa. Ostajalle jää iso vastuu varmistaa mikä loppujen lopuksi pitää paikkaansa. Toisaalta jatkuvien rakennusmääräysten kiristämisen sijaan rakennusvalvonta voisi panostaa tutkimukseen miten oikeasti saadaan pitkä-ikäisiä taloja ja informoida rakentajia aktiivisesti esim. seminaarien muodossa.

      Poista
  4. Vaikuttaa siltä, että rakennusmääräysten kiristymisestä johtuen puukoolattu runkorakenne jää historiaan, ja tulevaisuudessa voi rakentaa vai kivirungosta pientaloja. Ja samaan aikaan kerrostaloja on alettu rakentaa puusta. Kuulostaa jotenkin nurinkuriselta?

    Puurunkoisen talon seinissä "heikoin kohta" on villojen välissä oleva muovi, tai muu vastaava höyrynsulku, joka estää kosteassa sisäilmassa olevan kosteuden tiivistymistä isoon villaan. Moni pohtii tässä kohtaa (turhaan?) eri vaihtoehtoja, että laittaako muovista vai jostain muusta sen eristeen, koska oli se eristevalinta sitten ihan mikä tahansa, niin ei se välttämättä montaa vuotta kestä. Se hajoaa heti kun talon seinärakenteisiin pääsee ensimmäinen hiiri tai muu jyrsijä, joka rei´ittää muovit sun muut höyrynsulut alta aikayksikön... Ja sen jälkeen sellainen reikäjuusto on ihan yhtä tyhjän kanssa...

    Omakotitalojen lisäksi sama ongelma on puurakenteisilla rivitaloilla. Ja näitä tulee omassa isännöitsijän työssäni jatkuvasti vastaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täällä pohjoisessa rakennetaan nyt kouluja hirrestä. Toivottavasti veronmaksajien rahat menisi kerrankin oikein ja lapset saisivat puhtaat tilat!

      Onko puurakenteiset kerrostalot rakennettu jotenkin eri tekniikalla? Luin jostain jutun miten niistä saadaan rakenteellisesti kantavia ja kestäviä mutta eioä tainnut nuo kosteus-asiat olla siinä jutussa mainittu...

      Poista
  5. Puukerrostaloja rakennettaneen pääasiassa CLT-levystä, jota mekin harkitsimme. Hinnan ja vähäisen kilpailun takia jätimme sen kuitenkin pois harkintalistalta. Muistaakseni Kuhmoon avattiin kesällä tehdas, aiemmin levyt on aina rahdattu Itävallasta, joten toivottavasti hintakin nyt halpenee.
    Meille tuli ainakin julkisivun puuverhouksen alareunaan (eli ilmarakoon) metallinen kamparakenne jyrsijöitä torjumaan. Yläpohjaan tuli pieneläinverkko eli uskoisin ettei suurta jyrsijäpopulaatiota päästä kasvattelemaan. Rakennustarkastaja mainitsi että hänkin laittoi yläpohjaan ekovillaa, koska pieneläimet eivät tykkää siinä palonestona olevasta boorista. Tiedä sitten onko sitä jotenkin tutkittukin että missä eristeessä mikäkin jyrsijä viihtyy. Joka tapauksessa nuo jyrsijöiden hampaat on tosiaan hyvä pitää kaukana oman mökin rakenteista.

    VastaaPoista

Kiitos kommentista, ilahdun kun jaat mielipiteesi, ajatuksesi tai ideasi, ne ovat minulle arvokkaita!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...