tag:blogger.com,1999:blog-74625580993165111.post5596449246441520223..comments2024-03-02T12:09:46.813+00:00Comments on KOTI: Kuinka paljon tilaa lapset tarvitsevat? Mikä on oikean kokoinen koti?Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/04394470257880799059noreply@blogger.comBlogger11125tag:blogger.com,1999:blog-74625580993165111.post-48586030919870392072015-07-14T21:43:14.855+01:002015-07-14T21:43:14.855+01:00Tuo elämänkaariajattelu rakentamisessa on sinänsä ...Tuo elämänkaariajattelu rakentamisessa on sinänsä hyvä, mutta Oulun tonttipolitiikka ei sitä mielestäni tue pienine tontteineen, johon ei mahdu 1kerroksista tai rakennusmääräys ei sitä salli. Itseä kismittää täyteen tumpatut asuntoalueet, jossa omakotitalot vieri vieressä. Siinä ei hienotkaan talot pääse oikeuksiinsa. Täällä olisi kyllä lääniä lohkaista vähän isompikin kaistale :-)<br /><br />Mielenkiintoista myös nähdä minkälaista asumista suositaan tulevaisuudessa. Luulisi kompaktien asuntojen ja muunneltavuuden lisääntyvän. Isojen talojen aikakausi ehkä hieman hiipunut. Tosin itse tykkään tilasta, tilasta ja tilasta. Pystyy hengittämään, mahtuu porukkaa ja eikä tarvitse kompastella huonekaluihin :-)Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-74625580993165111.post-25215797409735388262015-07-11T08:42:23.924+01:002015-07-11T08:42:23.924+01:00Oman kodin siivoaminen ei ole "äidin auttamis...Oman kodin siivoaminen ei ole "äidin auttamista" vaan ehdottomasti kuuluu kaikille. Meillä on vielä niin pienet lapset että kodin siivous hoituu karkkipäiväkarkeilla (kiristäen)... mutta toivoisin että voitaisiin tulevaisuudessa siirtyä terveellisimpiin metodeihin vaikka viikkorahaan. Viikkoraha ei ole mielestäni mitään ilmaista lapsille kuuluvaa rahaa vaan se täytyy tienata niinkuin kaikki muukin raha tässä maailmassa. <br /><br />Toki mietin, jos ja kun siirryn tekemään enemmän oman alan töitä että joku muu voisi käydä meillä tekemässä viikkosiivouksen niin vapaa-aikaa jäisi edes vähän enemmän. Mutta kuten joskus tänne jo kirjoittelin, ei minun viikonloppupäivystyksen palkalla saa maksettua samaa tuntimäärää siivojaa kaikkien työnajantakuluineen. Ehkä kasvatan noista omista lapsista "mustia työntekijöitä"....Anonymoushttps://www.blogger.com/profile/04394470257880799059noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-74625580993165111.post-28779801751840720662015-07-11T08:17:33.579+01:002015-07-11T08:17:33.579+01:00"Pienessä kodissa on vähän siivoamista. Sen v..."Pienessä kodissa on vähän siivoamista. Sen vetäsee puhtaaksi muutamassa tunnissa..."<br />Tästä tulikin mieleeni, että meiltäkin monet kyselee, että "miltäs nyt tuntuu siivota kaks-ja-puol-sataa neliötä"? Että eikös siinä ole aika paljon hommaa? No, ollaan me ainakin vielä siitä ihan hyvin selvitty, ja olen vastannut takaisin, että eihän tässä vielä edes kaikki. Oikeasti me siivotaan tällä hetkellä 500 neliötä viikossa ja vielä kahteen kertaan. <br /><br />Eli oman kodin lisäksi minulla on vielä oma toimisto, ja sielläkin on toiset 250 neliötä, joka on siivottu ihan itse. Jos käytettäisiin ulkopuolista siivousfirmaa, niin jo paikalle tuleminen maksaisi saman verran kuin itse työ, joten tässä on nyt sitten ollut meillä lapsille yksi tapa vähän auttaa mukana, ja tienata pientä taskurahaa tai viikkorahaa siinä samalla. Muksut ovat olleet mukana auttamassa ihan ilman kuittia ja ilman työsopimusta ja vielä jokin aika sitten alaikäistäkin työvoimaa käytetty, mutta onneksi ei ole verottaja tähän kuitenkaan vielä puuttunut :)Mikahttps://www.blogger.com/profile/12816755620547764771noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-74625580993165111.post-57514227231274561902015-07-10T21:55:57.662+01:002015-07-10T21:55:57.662+01:00Kun haastattelin eri arkkitehtejä meidän projektia...Kun haastattelin eri arkkitehtejä meidän projektia varten niin yksi vaihtoehdoista oli Oululainen nais-arkkitehti joka hyvin vahvasti peräänkuulutti kestävää suunnittelua ja rakentamista siten että jo talon suunnittelussa otetaan huomioon ihmisen elinkaari ja että talo suunnitellaan niin että se muuttuu elämäntilanteiden mukaan. Ehkäpä niitä ajatuksia on jäänyt minullakin elämään. <br />Toisaalta vaatii jo aika paljon elämänkokemusta ja kokemusta talossa asumisesta että voi kaikkea ottaa huomioon. Siinä mielessä hyvä arkkitehti kyllä maksaa itsensä takaisin. <br /><br />Kun rakensin esimmäisen kodin olin ollut aina kerrostalo-asukki joten esim kodinhoitohuoneen suunnittelussa ei ollut paljon järkeä mukana. Oli vaan ihan käsittämättömän huippua että ylipäätään saa kodinhoitohuoneen. No ei siitä paha tullut, sellainen kun kaikissa muissakin pakettitaloissa, eli kodari ja kura-eteinen yhdessä. Kun sellaisesta on kerännyt kokemusta useamman vuoden ja useamman lapsen kanssa niin osaa jo ihan eri tyylillä suunnitella uutta kotia. Mutta eihän mitenkään voi kaikkea aina huomioida- saatikka toteuttaa. Viimeistään ne neliöt tulee sitten vastaan (ja talon hinta).<br /><br />Toisaalta suurin osa rakentaa sen kokoisen talon kun sillä hetkellä tarvitsee - ja kun elämäntilanne muuttuu niin ehkä muutetaan takaisin kerrostaloon ja joku muu lapsiperhe muuttaa sitten jatkamaan eloaan kyseisessä talossa. Siinä mielessä ei tarvikkaan vältämättä ajatella muuta kuin että talo on suunniteltu lapsiperheelle.<br /><br />Anonymoushttps://www.blogger.com/profile/04394470257880799059noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-74625580993165111.post-22226634714248531992015-07-10T21:49:07.418+01:002015-07-10T21:49:07.418+01:00Näinhän se on - ei koti ole neliöstä kiinni. Piene...Näinhän se on - ei koti ole neliöstä kiinni. Pienessä kodissa on puolensa. Kaikki on lähellä ja kuulomatkan päässä. Aluksi kun muutimme vuokakotiimme ja opettelimme elämään kahdessa kerroksessa niin lapset olivat aina alakerrassa jos minä olin siellä. Eli siis päivät viettettiin a 50m2 tilassa ja vasta illalla menivät yläkertaan leikimään jos minä olin siellä esim pyykkejä laittamassa. Pienessä kodissa on vähän siivoamista. Sen vetäsee puhtaaksi muutamassa tunnissa---- nyt on jo todettu että kolme vessaa ja hurjan paljon huoneita on ihan eri työmaa. <br /><br />Ajattelen silti että elämä on lasten kanssa helpompaa kun on enemmän tilaa. Ja soisin että jatkossa asumispolitiikka olisi sellaista että se mahdollistaisi kaikkien lapsiperheiden asumisen kohtuullisen kokoisissa kodeissa. Ellen ihan väärin ole ymmärtänyt (??) niin Norjassa on jokin minimi neliömäärä mikä pitää olla lasta/aikuista kohden. Jos eletään liian ahtaasti niin siihen puututaan?<br /><br />Anyway, yhdyn kyllä täysin ajatukseesi siitä ettei hyvä lapsuus ole neliömäärästä kiinni vaan ihan muista asioista jotka liittyvät tasapainoiseen vanhemmuutteen ja rakkauteen ja huolenpitoon. Anonymoushttps://www.blogger.com/profile/04394470257880799059noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-74625580993165111.post-23916880532331895342015-07-10T21:42:07.544+01:002015-07-10T21:42:07.544+01:00Kuulostaa järkeviltä ratkaisuilta. Suunnitteluvaih...Kuulostaa järkeviltä ratkaisuilta. Suunnitteluvaiheessa meinasi kyllä neliömäärät "karata" käsistä ja meillä käytiin tiukkaa keskustelua mikä on talon lopullinen neliömäärä. Miehen mielestä se ei saanut ylittää 200. No pikkusen meni yli. Mm. alakertaan suunniteltiin aulaa ja sitten todettiin että mitä ihmettä meillä on "olohuone" ylhäällä ja alhaalla. Anonymoushttps://www.blogger.com/profile/04394470257880799059noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-74625580993165111.post-79018097672644482062015-07-10T21:40:01.375+01:002015-07-10T21:40:01.375+01:00Tässä tuli hyvää pohdintaa talon koosta. Kiitos mo...Tässä tuli hyvää pohdintaa talon koosta. Kiitos monista hyvistä näkökulmista. <br /><br />Mekin tehtiin ensin pienemmällä porukalla talo.... ja sitten todettiin että tarvitaankin enemmän elintilaa ja neliötä. Omat huoneet eivät ehkä ole kaikista oleellisin juttu, on monenluonteisia lapsia ja joillekin sopii jakaa huone ... jossain vaiheessa se voi toki olla opettavaista ja hioa luonteita mutta myös hioa vanhempien hermoja joten oma tila on silloin parempi. Jos on iso perhe, tai käy paljon vieraita niin tärkeää on että ruokailutilat ja olohuone ovat sellaisia että "ne vetää porukkaa". Etenkin kun tiesi että tuo varakoti oli vain väliaikainen niin en jaksanut kovin monia kekkereitä siellä järjestää kun seinät kaatui päälle. Yhdyn siis kommettiisi yleisten tilojen koosta aivan täysin.<br /><br />Itsekin olen miettinyt tätä rinnetalo ratkaisua että ei ehkä parhain ratkaisu kun vanhaksi elää ... mutta ellei elämässä tule yllätyksiä ajattelin elellä tässä vielä 90vuotiaaksi ja ottaa nuo rappuset sisällä ja ulkona ihan lihastreenin kannalta.Anonymoushttps://www.blogger.com/profile/04394470257880799059noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-74625580993165111.post-10418634517474906802015-07-10T13:47:32.107+01:002015-07-10T13:47:32.107+01:00Eikös koti suunnitella sen hetkisen tarpeen mukaan...Eikös koti suunnitella sen hetkisen tarpeen mukaan. Jos tässä hetkessä 200 m2 tuntuu sopivalta teille se on sitä. En jaksa itse vatvomista sopivista neliöistä. Ne ovat kaikille juuri ne mitä halutaan ja pystytään maksamaan. Toki on järkevää suunnitella tulevaa, mutta talo rakennetaan tarpeeseen joka on sillä hetkellä. //Terhihttps://www.blogger.com/profile/08152354525769312210noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-74625580993165111.post-74224505099140121962015-07-10T12:38:17.400+01:002015-07-10T12:38:17.400+01:00Itse vietin lapsuuteni Turussa, ja meillä asui pie...Itse vietin lapsuuteni Turussa, ja meillä asui pienessä rivitalohuoneistossa yksinhuoltaja-äidin lisäksi 3 lasta. Äidin huone oli samalla olohuone, jonka kulmassa oli vuodesohva. Meillä 3 lasta sopi hyvin kahteen huoneeseen (oli vähän pakko), ja ne huoneet eivät olleet isoja, sellaisia 10 neliön pieniä koppeja, toinen näistä taisi olla vähän pienempikin kuin 10 neliötä. Huoneiston koko pinta-ala taisi olla vähän yli 50 neliötä. Lapsuudestani jäi ihan mukavat muistot ja ihan normaaleita aikuisia meistä on kaikista kasvanut (kaikilla lapsilla on nyt oma yritys ja oma omakotitalo), eli nyt meillä kaikilla menee jo paremmin, vaikka lapsena olikin erityisesti rahan suhteen tosi tiukkaa.<br /><br />Nyt meidän uudessa talossa on neliöitä 241m2, ja makuuhuoneita on 3 kpl. Molemmille lapsille omansa - ja meille vanhemmille oma. Lisäksi makuuhuoneiden välissä on iso yläaula, joka on yhteiskäytössä, ja jossa on mm. biljardipöytä, eli lapset käyttää myös sitä tilaa, riippuen kenen vieraat sattuu olemaan kylässä. <br /><br />Meillä lapset nyt teini-iässä, ja varmaan muuttavat jossain vaiheessa pois. Me kuitenkin odotetaan ja ounastellaan, että tulevat vielä lasten lastensa kanssa kylään ja voivat viipyä pidempäänkin, jolloin tilaa taas tarvitaan...<br /><br />Eli tässä nyt lähes 2 ääripäätä, jos lapsuudessa jaettiin nelisteen noin 50m2 tilat, niin nyt meillä on yhtä henkilöä kohden 60m2 tilaa. Ja kumpikin asumismuoto tuntui kodilta - jotenkin se koti ei ole ollenkaan neliöistä kiinni, se kodin tunne tulee jostain ihan muusta.<br /><br />Mikahttps://www.blogger.com/profile/12816755620547764771noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-74625580993165111.post-84029875646382771302015-07-10T10:54:55.800+01:002015-07-10T10:54:55.800+01:00Meillä myös tilat suunniteltiin siten, että pienil...Meillä myös tilat suunniteltiin siten, että pienillä neliöillä selvitään kylppärissä, wc:ssä ja vanhempien makkarissa. Ja siellä missä ollaan enemmän, kuten keittössä ja olkkarissa on tilaa reilusti. Myös lasten huoneissa on tilaa leikkejä ja kavereita varten. Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-74625580993165111.post-67398920808186291782015-07-10T10:40:42.417+01:002015-07-10T10:40:42.417+01:00Kärjistetysti sanoisin, että isolla perheellä iso ...Kärjistetysti sanoisin, että isolla perheellä iso koti, jotta kaikki säilyvät "tervejärkisinä". Oma tila tuo yksityisyyden tuntua ja on äärimmäisen tarpeellista teininä/lapsena saada vetäytyä halutessaan OMAAN paikkaan, johon ei kukaan muu tule leikkimään/häseltämään sen vuoksi, että asuu samassa huoneessa. Lisäksi omat huoneet vähentävät olohuoneessa/yleisissä tiloissa olevia leluleikkejä - ei tosin aina ja riippuu pitkälti lasten iästä :D <br /><br />Meitä on kolme (kaksi aikuista ja puolitoista vuotias) ja aiomme rakentaa 108m2 yksitasoisen kodin. Huoneita tulee kolme, aikuisten, lapsen ja vierashuone. Loppuelämän kotiin mietitään sitten tarkemmin neliömäärä, ehkä 1,5 kerroksinen talo siihen helppo, kun teinit voivat sujahtaa ylös sipistelemään kun aikuisten seura alkaa tympimään. Toisaalta taas vanhuksena ei enää yläkertaan paljoa tule kipiteltyä, liekkö jäisi sitten vieraiden käyttöön? Tai vaihtoehtoisesti yksitasoisen pohjan suunnittelu niin, että väliseiniä purkamalla/muokkaamalla saadaan vanhuksille sopiva pohja muokattua. <br /><br />Yleisesti ottaen ajatukseni on, että ne tilat joissa aikaa vietetään eniten, ovat neliöiltään isoimpia. Kaikkien makuuhuoneiden ei tarvitse olla isoja, vanhemmat saavat usein isoimman makuuhuoneen, mutta ovat huoneessa vähiten... Toki asiassa ei ole ongelmaa, jos tilaa on kaikille riittävästi :) <br /><br />T. Rouva NK<br />http://unelmakotitalo.blogspot.fi/Anonymousnoreply@blogger.com